Rakkaudesta kirjoittamiseen

Kaikkein eniten tykkään lukea blogeja kaikessa rauhassa, omalla sohvalla ajan kanssa. Seuraavien blogien uudet postaukset tekevät lukuhetkestäni parhaimman mahdollisen, sillä näistä blogeista huokuu rakkaus sanoihin, kieleen ja kirjoittamiseen.

Sekunnit ja tunnit

Joskus, ehkä noin kuusi vuotta sitten, löysin aivan sattumalta Hannan blogin. Ja vaikka blogilla on ollut hiljaisempia kausia, niin vakkarifaniksi jäin! Hanna kirjoittaa tarinoita elämän keskellä ja keskeltä. Hänellä on erityinen taito kurottaa sanoillaan kohti – tekstit kannattelevat ja rohkaisevat, luovat uskoa ja tuovat toivoa. Ja vaikka tekstien kehykset voivat välillä olla ihan erit kuin itsellä, varsinainen sisältö tavoittaa ja sanoittaa osuvasti ja poikkeuksetta tunteita, jotka ovat itsellekin kovin tuttuja.

Minulle kaikkein tärkein Hannan teksteistä on Koska tahansa voi tapahtua hyvää. Kuinka paljon voimaa ja lohtua voikaan olla siinä, että joku jakaa omastaan ja toivostaan.

Aamukahvilla

Henriikankin blogia olen seurannut vuosia. Aamukahvilla on mainio sekoitus kaupunkielämää ja mökkifiilistä, seikkailuja ja kotona koomailua. Henriikka yhdistelee sanoja oivaltavasti ja kuvailee hetkiä elävästi. Kauniita tekstejä siivittävät upeat kuvat. Ripaus itseironiaa maustaa kokonaisuuden juuri sopivan suolaiseksi. 

Päällimmäisenä mielessäni on taiten ja kuvailevasti kirjoitettu ihana Pääsikkö perille -teksti, jossa pyydetään mm. latelemaan rauhoittavia lauseita, sillä ne auttavat kun mikään muu ei auta. Niin auttavatkin!

edf

Ann Voskamp

Jos kaipaan tukevaa ravintoa, sanoja täynnä armoa ja lempeyttä, suuntaan Annin kirjoitusten pariin. Eikä postauksia useinkaan pysty pureskelemaan yhdellä luvulla. Niiden täysiin virkkeisiin, merkityksiä täynnä oleviin teksteihin on melkein pakko palata myöhemmin, sillä sanoja on tarpeen sulatella ja sisäistää ajan kanssa. Ja vaikka en mikään englannin supertaitaja olekaan, niin en lakkaa ihmettelemästä minkälaista kieltä Ann kirjoittaa: niin kaunista, monipuolista ja oivaltavaa!

Rakkain Annin teksteistä on pohdiskelu siitä, kuinka meidän on tarkoitettu elämään toinen toistemme kanssa, syvässä yhteydessä toisiimme: Cure for lust of a good image when your family isn’t really who you think.

// Heini

Kolmena peräkkäisenä perjantaina jaamme teille omia suosikkejamme blogimaailman syövereistä. Jaa ihmeessä kommentteihin omat blogisuosikkisi, tutustuisimme mielellämme uusiin lukemisen arvoisiin blogeihin!

Mitä luin viimeksi

Aiempina vuosina olen lukenut blogeja paljonkin. Nykyään vilkuilen suurinta osaa lähinnä satunnaisesti, eikä minulla ole seurannassa yhtään blogia, jonka pariin palaisin päivittäin, tai edes viikoittain. Monissa aiemmin seuraamissani blogeissa sisältö keskittyy nykyisin lähinnä erilaisiin yhteistyöpostauksiin, eikä sellainen jaksa pidemmän päälle kiinnostaa. Paljon hyvääkin blogosfääristä toki löytyy, tässä kaksi suosikkiblogiani:

Sivulauseita

Kirjailija Helmi Kekkosen blogi on täynnä kauniisti aseteltuja sanoja ja loppuun asti mietittyjä lauseita. Rakastan blogin tunnelmaa ja samaistun kirjoittajan kokemuksiin äitiydestä ja lapsiperheen kipeästä ja kepeästä elämästä. Tämä blogi on minulle tarvitsemani taidepläjäys arjen keskellä. PS. Jos et ole vielä tutustunut Helmi Kekkosen tuotantoon, suosittelen lukemaan teoksen Vieraat.

Missä olet Laura?

Tarinoita, kertomuksia, kokemuksia, ja kaikki niin kauniisti ja huolellisesti kirjoitettuna, ettei voi kuin ihailla. Blogia kirjoittaa viestinnän ammattilainen, mikä kyllä näkyy tekstin taitavuudessa. Kirjoittaja on yhtä aikaa uskomattoman luova ja ehdottoman rohkea. Kerronta on aitoa ja rehellistä, tämä blogi on todellista soul foodia parhaimmillaan.

Haikan

Näiden suosikkieni lisäksi kaipaan välillä myös toisenlaista sisältöä: kevyttä, helppoa ja tiettyyn aiheeseen liittyvää luettavaa. Useinkaan en jaksa keskittyä pitkiin ja monimutkaisia ajatuksia sisältäviin teksteihin, vaan silmäilen mieluummin jotain helppoa, inspiroivaa ja vain vähän aikaa vievää.

Vuosien varrella eniten olen selaillut blogeja etsien uusia ruokaohjeita. Tähän minulla on muutama vakiopaikka, joista löytyviä reseptejä olen lainaillut usein, eikä kertaakaan ole tarvinnut pettyä. Jos etsit takuuvarmoja herkkuja niin suosittelen suuntaamaan johonkin näistä: Liemessä, Suolaa ja hunajaa, Vatsasekaisin kilinkolin, ja Viimeistä murua myöten.

Toisinaan iskee sisustuspuuska, ja oman kodin tutut nurkat kyllästyttävät. Joka kerta puuskan yllättäessä ei kuitenkaan ole mahdollista, tai edes järkevää laittaa koko sisustusta kerralla uusiksi. Arvostankin tosi paljon blogeja, joissa sisustusta tehdään pienin taloudellisin panostuksin ja kekseliäin ratkaisuin, eikä ainoastaan kalliita merkkihuonekaluja ostellen. Inspiraatiota omaan kotiin löydän näistä: Marulla, Pilkkeitä ja Pihkala.

// Anna

Kolmena peräkkäisenä perjantaina jaamme teille omia suosikkejamme blogimaailman syövereistä. Jaa ihmeessä kommentteihin omat blogisuosikkisi, tutustuisimme mielellämme uusiin lukemisen arvoisiin blogeihin!

Ei pelkkää pintaa

Blogisuosikikseni pääsee yleensä kirjallisten ansioiden vuoksi, ei niinkään blogin visuaalisten seikkojen takia. Mielestäni blogissa kuin blogissa tärkeintä on aina laadukkaat (ja hyvin kirjoitetut!) tekstit, ja kauniit kuvat ovat vain kiva lisä. Valitettavan moni blogi on pudonnut lukulistaltani sisällön ohentuessa pelkiksi tuote-esittelyiksi, tai ihan vain viimeistelemättömän kielen vuoksi. Nämä kolme lempiblogiani ilahduttavat arkeani kerta toisensa jälkeen laadukkaalla sisällöllä ja hyvin kirjoitetuilla teksteillä. Arvostan bloggaajia, jotka jaksavat panostaa kuvien lisäksi myös kieleen!

Juliaihminen

Löysin Juliaihmisen joulukuussa 2016, kun eksyin eräästä toisesta blogista lukemaan Hauska fakta -joulukalenteria. Parin vuoden aikana tästä blogista on tullut ihan ehdoton suosikkini. Juliaihminen poikkeaa monin tavoin suurimmasta osasta seuraamiani blogeja, mutta juuri siksi se onkin niin kiinnostava. Blogia kirjoittaa vapaa toimittaja Julia Thurén, jonka kirjoitustyyli on hyvin vapaata, leikittelevää ja itseironista. Samanlaista itseironiaa ja sarkasmia osaa teksteissään onnistuneesti viljellä vain harva. Ihailen myös sitä, kuinka suoraan ja avoimesti blogin kirjoittaja kertoo omia mielipiteitään, vaikkei hän ole itsekään läheskään aina varma onko mielipide lopullinen. Välillä tällainen avoimuus tuntuu hirvittävältä, blogimaailma kun on joskus melko julmakin, mutta jotenkin ihmeellisesti Juliaihminen on säästynyt suuremmilta kohuilta ja se on hyvä se.

Viimeisen reilun vuoden aikana Julia Thurén on noussut niinsanotusti ”pinnalle” hänen alettuaan kirjoittaa blogissa hyvin avoimesti ja perusteellisesti sekä omista raha-asioistaan että rahasta, sijoittamisesta ja säästämisestä yleensäkin. Syyskuussa häneltä ilmestyikin rahaa, säästämistä ja sijoittamista käsittelevä Kaikki rahasta –kirja, jonka tietysti varasin kirjastosta heti kun se oli mahdollista. Jos suosikkibloggaajani kirjoittaa kirjan, onhan se luettava, vaikka aihe tuntuikin vähän kaukaiselta. Thurén kirjoittaa kuitenkin raha-asioista niin selkeästi ja ymmärrettävästi, että kirjaa oli todella miellyttävää lukea. Erityisesti pidin kirjaan kootuista tavallisten ihmisten tarinoista ja kommenteista heidän omaan rahankäyttöönsä liittyen. Suosittelen kirjaa, vaikka muuten kiertäisitkin kaikki aiheeseen liittyvät opukset mahdollisimman kaukaa!

19.10.vol3.jpg

Homevialaura

Olen tainnut täällä blogissakin jo useampaan kertaan mainita, että en ole kummoinen sisustaja. Tai siis, en sisusta enkä ole kovin kiinnostunut sisustamisesta. Siitä syystä en myöskään lue sisustusblogeja, yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Homevialaurablogia seuraan, sillä kirjoittaja Laura Tirkkonen käsittelee kotiin, asumiseen ja kuluttamiseen liittyviä teemoja kiihkoilematta, perusteellisesti ja pintaa syvemmältä. Blogissa on nostettu  esille monia mielenkiintoisia ja ajankohtaisia aiheita, kuten vastuullinen kuluttaminen ja elämäntapa, muovin käytön vähentäminen tai kodin säilytysratkaisut (kenenpä sielu ei lepäisi noin täydellisesti järjestettyjä kaappeja katsellessa?). Tämä sisustusblogi ei ole vain kiiltävää pintaa ja viimeisimpien hankintojen esittelyä, vaan taustalta välittyy (ainakin minulle) pyrkimys ekologisesti kestävään elämäntapaan. Arvostan myös sitä, että blogin kirjoittaja selvästi tiedostaa asemansa mielipidevaikuttajana ja käyttää sitä taitavasti esimerkiksi kestävien kulutusvalintojen esillä pitämiseen. Blogin ydin kiteytyy mielestäni osuvasti tässä kuvauksen lauseessa: ”enemmän kuin sohvatyynyjä pöyhinkin ajatuksia”.

Lamulatar

Tunnen Lamulatar-blogin kirjoittajan Hannan oikeassa elämässä, mutten ollut koskaan tiennyt hänen osaavan kirjoittaa niin hyvin kuin mitä kesällä perustettu blogi on osoittanut. Soisin ehdottomasti tämän melko tuoreen blogin saavan paljon lisää lukijoita. Tekstit käsittelevät arkielämän sattumuksia ja kohtaamisia, joista Hannalla on taito kirjoittaa elävästi ja oivaltavasti. Ihailen hänen kykyään käyttää sanoja ja monta kertaa olen huokaillut, kuinka ihanasti muotoiltuja lauseita tekstit ovat pullollaan! Lempitekstini blogissa on ehdottomasti tämä Pentik- ja Market-vaimon vertailu.

// Suvi

Tänään sekä kahtena tulevana perjantaina jaamme teille omia suosikkejamme blogimaailman syövereistä. Jaa ihmeessä kommentteihin omat blogisuosikkisi, tutustuisimme mielellämme uusiin lukemisen arvoisiin blogeihin!

Aamujeni ilot

Jo kolmantena perjantaina peräkkäin tarjoilemme teille täällä blogissa vinkkejä arjen piristämiseksi. Huomasin tätä listaa kootessani, että arkeni tämänhetkisistä helmistä melkein kaikki liittyvät jollain lailla aamuihin. Rakastan aamuja, mutta arkisin en yleensä jaksa herätä niin aikaisin, että aamut voisivat olla niin hitaita kuin haluaisin. Seuraavat seikat ovat tehneet aamuistani viime aikoina astetta helpompia ja välillä jopa nautittavia.

  • Aamupuuro

Papallani on ihana tapa keittää mummolle aamupuuro joka aamu. Kesällä olimme mökillä muutamaan otteeseen yhtä aikaa mummon ja papan kanssa, ja syksyn alettua päätimme ottaa aamupuuron osaksi myös meidän aamurutiineja. Paluuta ei ole! Olen aina ajatellut, että puuron keittäminen aamulla vie jotenkin paljon aikaa, mutta ei siinä nyt niin kauan mene. Puuro porisee hellalla aamutoimien ajan, eikä sitä tarvi juurikaan valmistaa. Aamupuuro marjojen kera yhdistettynä seuraavaan uuteen aamurutiiniini on tehnyt aamuista paljon lempeämpiä.

28.9.

  • Aamusivut

Tykkään kirjoittamisesta, se ei liene kenellekään yllätys. Koko kesän tuskailin sen kanssa, että haluaisin kirjoittaa enemmän, mutta en vain jotenkin saanut aikaiseksi tarttua kynään (kirjoitan melkein aina tekstien ensimmäiset versiot muistivihkoon). Mitä kauemmin olin kirjoittamatta, sen hankalammalta vihon avaaminen tuntui. Alkusyksystä sain tarpeekseni omasta ”olis kiva kirjoittaa enemmän”-jahkailustani ja päätin tehdä asialle jotain. Yksi konkreettinen tapa, jonka avulla yritän tehdä kirjoittamisesta mielekkäämpää ja helpompaa, on aamusivut. Ideana on kirjoittaa heti ensimmäisenä aamulla kolme sivua pelkkää tajunnanvirtaa. Minulle tämä konsepti on toiminut loistavasti: saan päällimmäiset ajatukset pois mielestä, eikä kynnys kirjoittamiselle nouse koskaan liian korkeaksi, kun kirjoittaa mitä mieleen juolahtaa. Suosittelen!

  • Jukka Leppilampi & Marzi Nyman Trio: Tämä huone, tämä hetki

Tunnustan, että ihan niin idyllistä meillä ei sentään ole, että jokaisena arkiaamuna klo 5.45 kaiuttimista soisi vielä jokin mieltä ylentävä musiikki. Mutta viikonlopun hitaille aamupaloille kuuluu ehdottomasti musiikki. Tällä hetkellä Spotifyn soitetuin on Jukka Leppilammen ja Marzi Nyman Trion levy. Sopivan rauhallista vielä heräileville aivoille ja sielulle, puhuttelevat sanat ja uskomatonta musiikillista taituruutta.

// Suvi

Tämä teksti on tällä erää viimeinen Perjantain parhaat -sarjassamme. Ensi perjantaina jatketaan uusilla jutuilla, pysy kuulolla!

Mitään mieltä

Muiden ihmisten elämä on osa päiviäni ihan eri tavalla kuin koskaan aiemmin. Yksi kuva instagramissa, ja tiedän naapureitteni asioista enemmän kuin välittäisin. Yksi päivitys facebookissa, ja näen hyvänpäiväntutustani sellaisia puolia, joita minun tai kenenkään muunkaan ei tarvitsisi nähdä. Kun niin moni tuo elämänsä eteeni kuin tarjottimella, on vain luonnollista reagoida siihen jotenkin. Kummastella, ihastella, vertailla, kadehtia. Muodostaa mielipide asioista, joista normaalisti en edes tietäisi. Ja sitten tuoda mielipiteeni esiin, vaikka minulta ei kukaan olisi mitään kysynyt.

lamput

Tulen sellaisen suvun keskeltä, jossa ollaan aina oltu kaikesta jotain mieltä, mahdollisimman kovaäänisesti, ja varsinkin kaikkien muiden asioista. On otettu kantaa, paheksuttu, ihmetelty, voivoteltu. Vuosien saatossa siitä on tullut tapa, minullekin. Nyt olen kuitenkin jotenkin väsynyt siihen. En jaksaisi tulla vedetyksi mukaan elämiin, joissa en oikeasti ole läsnä. Minua ei kiinnosta koko ajan olla jotain mieltä kaikesta ja kaikista. Haluaisin pystyä parempaan, mutta uskotko jos sanon, että se on kamalan vaikeaa? Niinpä alan harjoitella.

4-vuotiaani löi kepillä isosiskoaan. Olen sitä mieltä, että hänen on pyydettävä anteeksi. Ekaluokkalaiseni käveli viime viikolla ensimmäistä kertaa koulumatkansa yksin. Olen sitä mieltä, että hän on hurjan rohkea. Mieheni on koko syksyn ajan joka päivä laittanut ruuan valmiiksi, kun tulen kotiin. Olen sitä mieltä, että hän on sankarini.

Muusta en ole mitään mieltä.

//Anna

Pilkahduksia arkeen

Arki saattaa tuntua tahmealta ja päivät toinen toistaan tavallisemmilta. Voisiko joku näistä virkistää sinunkin viikkoasi?

  • Valmiiksi katettu päivällispöytä

Minulla on ystäväporukka, jonka kanssa tapaamme säännöllisesti. Kokoonnumme kodeissamme, ja aina kun saavumme kohteeseen, pöytään on katettu kunnon ruokaa (ja okei, aina myös jälkkäriä!). Harva asia on yhtä ihanaa kuin istua valmiiseen pöytään työpäivän jälkeen. Suosimme nopeita keittoja ja vielä nopeampia salaatteja kera leivän, sillä jos kokkailusta tekee liian monimutkaista, saattaa kyläkutsu jäädä kakkoseksi kaikelle vaivalle. Tärkeää on huomioida myös se, että siivoustoimenpiteet kuten imurointi ennen ystävien saapumista ei ole mikään välttämättömyys – sotkuisempaa on kuitenkin kyläilyn jälkeen kuin ennen!

perjantainparhaat blogi

Hesari, joka tipahtaa luukusta kerran viikossa, ei sisällä mainoksia ja johon on kerätty viikon tärkeimpiä uutisia, tuo sivistystä koko viikkoon. Enkä tiedä,  viittaako aviisin nimi julkaisu- vai toivottuun lukutahtiin, mutta viikko siinä minulta vierähtää, kunnes lehti on luettu. Eli just sopiva paketti pitämään minut edes välttävästi kiinni maailman menosta.

  • Kahvinkeittimen uusi koti

Juon kahvia vain aamuisin, mutta silloin tuntuukin siltä, että se kofeiini pitäisi saada välittömästi ja mieluusti suoraan suonistoon. Tänä syksynä teinkin sitten jotain virkistyäkseni nopeammin: siirsin kahvinkeittimen yöpöydälle. Lataan sen tietysti illalla valmiiksi ja aamulla painan vain nappia. Pian kahvin tuoksu leijaileekin jo pitkin makuuhuonetta, täydellistä! (Maito pitää edelleen hakea keittiöstä, mutta siihen mä pystyn!)

// Heini

Palasia syksystäni

Syksy jyrähti käyntiin voimalla ja armottomasti vieden lämmön mennessään. Olen aina pitänyt syksystä, sen tunnelma on ihan omanlaisensa. Tämän viikon sateissa niitä hyviä puolia on kuitenkin joutunut vähän hakemaan. Tässäpä pari ideaa syksyäsi ilahduttamaan:

1. Kuivattu inkivääri

Yhtä varmasti, kuin kesän jälkeen koittaa syksy, starttaa myös flunssakausi. Ensimmäiset lääkekuurit on meidän perheen osalta jo syöty, ja tilanne hetkeksi helpottanut. Tähän välivaiheeseen uusia tartuntoja ehkäisemään ja muuten vaan oloa piristämään olemme vetäisseet pari ässää hihasta. Yksi niistä on inkivääri, joka on luonnon oma tapa pitää taudit loitolla. Inkivääri sisältää tulehdusta ehkäiseviä aineksia ja antioksidantteja, vitamiineja ja mineraaleja ja sen on todettu edistävän hengitysteiden terveyttä ja vahvistavan elimistön sisäistä puolustusjärjestelmää. Vähäisen tutkimusnäytön vuoksi Suomessa inkivääriä ei raskaana oleville suositella, mutta esimerkiksi Keski-Euroopassa sitä käytetään yleisesti myös raskauspahoinvoinnin lievittämiseen.

inkivääri

Flunssakaudella olemme jo useana vuotena keitelleet juomaa tuoreesta inkivääristä. Nämä kuivatut versiot ovat uudempi tuttavuus, rajun makuinen mutta jotenkin oudolla tavalla koukuttava sellainen. Ole kuitenkin tarkkana millaisia inkiväärinamuja ostat. Sokeroidussa versiossa on jopa yli 70% sokeria, joka puolestaan lisää tulehdusriskiä elimistössä, joten muista valita mahdollisimman vähän sokeria sisältävä vaihtoehto!

2. Hercule Poirot

Salainen aseeni pimeneviin syysiltoihin ovat Hercule Poirot -elokuvat. Ne kuuluvat meillä myös siihen kuuluisaan puolisoiden yhteiseen aikaan. Turvallinen jännitys sopii minulle. Ei mitään liian kamalaa, ei mitään sellaista, jonka vuoksi menettäisin yöuneni. Pieni murhamysteeri ratkaistavaksi sohvan nurkassa charmikkaan belgialaisherran johdatuksella – mais oui! Näitä David Suchetin tähdittämiä mestariteoksia tulee Yleltä aina tasaisin väliajoin, juuri tällä hetkellä ei taida Areenasta löytyä, mutta onneksi on tallenteet!

3. Jenn Johnson – You’re gonna be OK

Tämänkin viikon, ja oikeastaan koko viime kesän lohdullisimmat lyriikat. Kun jäljellä ei ole enää yhtään rohkeutta, ei juurikaan uskoa ja toivokin uhkaa sammua, ei tarvitse jaksaa  kuin yksi askel kerrallaan. It will all be OK in the end. If it’s not OK, it’s not the end.

//Anna