Kesäsäveliä

Hyvä konsertti on minkä tahansa päivän kohokohta! Olemmekin etsineet Jyväskylän ja lähiseudun kevään ja kesän konserttiannista eniten meitä kiinnostavat sävelet. Osaa listan muusikoista olemme kuulleet aiemminkin, mutta voisimme oikein mielellämme mennä kuuntelemaan heitä toisen jos kolmannenkin kerran. Ensimmäiseen konserttitärppiimme voit tarttua jo tänä iltana!

17.5

17.5. Jyväskylän Kirkkopäivillä: Eve & Ossi, Ida Elina, Johanna Försti (ja muita artisteja)
https://www.kirkkopaivat.fi/ohjelma-2019/gospelia-kaikille-konsertti/ 

7.7. Jyväskylän yliopiston juhlasalissa: Salvador Sobral https://jyvaskylankesa.fi/events/salvador-sobral/

15.7. Saarijärven kirkossa: Kirmot Saarijärvi – Riku Niemi Orchestran laajennettu jousiorkesteri, solisteina Johanna Försti ja Mikael Konttinen http://www.kirmot.net/kirmot_15_07.html

16.7. Taulumäen kirkossa: Winnipeg singers – Venematka Kanadasta https://www.jyvaskylanseurakunta.fi/tapahtumat/2019-07-16/venematka-kanadasta

27.7. Keitelejazzeilla: Aili Ikonen, Gourmet, Raoul Björkenheim Time is Now & Senegal Drums
http://keitelejazz.fi/ohjelma/ 

31.7. Petäjäveden vanhassa kirkossa: Club for Five – Hiljainen hetki http://www.clubforfive.fi/keikat#hiljainen-hetki-petaejaevesi

8.8. Jyväskylän kaupunginkirkossa: Jukka Leppilampi, Maria Ylipää, Marzi Nyman, Tove Leppilampi – Tämä huone, tämä hetki
http://ohjelmakristalli.com/jukka-leppilampi/

Postaus on osa perjantaisarjaamme kesän menovinkeistä!

Kesäteatteria koko perheelle

Ensimmäiseen kesän menovinkkipostaukseemme halusimme koota Keski-Suomen mielenkiintoisimmat kesäteatterit. Kuten olemme aiemmin blogissa todenneet, tiivistyy kesäteattereihin jotain olennaista suomalaisesta kesästä. Tutkimustyötä tehdessämme jouduimme kuitenkin toteamaan, ettei yksikään Keski-Suomen aikuisille suunnatuista esityksistä herättänyt mielenkiintoamme. Tarjolla on tuttua ihmissuhdesoppaa ja musiikki-iloittelua toisensa perään, mutta aihettaan pintaa syvemmältä raapaisevat esitykset loistivat teatterikattauksessa poissaolollaan. Koko perheelle suunnatuista esityksistä löysimme sen sijaan useamman houkuttelevan, joista haluamme nyt vinkata teillekin.

10.5

Kaksi ensimmäistä vinkkiä ovat oikeastaan kevätteatteria. Kuusan Kanavateatterissa Laukaassa pääsee toukokuussa seuraamaan Yökyöpeleiden touhuja. Jos et vielä tiedä mikä tai kuka on Vauvakaani, niin nyt kannattaa lähteä ottamaan siitä selvää! Tunnin mittainen esitys sopii koko perheelle.

Korpilahden teatterissa esitetään parhaillaan Ronja Ryövärintytärtä. Esitys on perinteikkäästi ilmaisutaitoryhmän tekemä. Ethän kuitenkaan tee asiasta liian nopeita päätelmiä: esityksen ohjaaja on palkittu uraauurtavasta työstä nuorten ja teatterin parissa ja jokakeväiset esitykset ovat olleet poikkeuksetta huikeita! Esitys sopii kouluikäisille lapsille ja kaikille sitä vanhemmille. Syksymmällä samassa teatterissa on tarjolla koko perheelle Peppi Pitkätossu, jonka ohjaavat tuon aiemmin mainitun ilmaisutaidon ryhmän erittäin taitavat ja oivaltavat kasvatit.

Perheen pienimmille sopiva teatteriesitys on myös Lastenteatteri Pikku-Sohvin näytelmä Viirun ja Pesosen kesä. Näytöksiä on toukokuun lopusta alkaen Riihivuoren upeissa maisemissa sekä myöhemmin kesällä Mäki-Matin perhepuistossa. Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissin tulevan kesän lastennäytelmänä nähdään puolestaan kesä-heinäkuussa esitettävä Liisa Ihmemaassa.

Vinkkaa ihmeessä meille omat suosikkisi sekä koko perheelle että aikuisille sopivista teatterinäytöksistä! Hyvän näytöksen perässä matkaamme mielellämme kauemmaksikin.

Tämä postaus aloittaa uuden perjantaisarjan kesän menovinkeistä.

Täydellinen pulla

Pulla on parasta! Rakastan ainakin voisilmäpullia, korvapuusteja, bostonia, Dallas-pullia, rahkapullia ja laskiaispullia. Rakastan myös pullataikinan tuntua ja paistuvan pullan tuoksua.

edf

Onnekseni rakastan kuitenkin myös pullan leipomista. Tässä onkin parhaat oppimani tärpit täydellisen pullan leipomiseen!

  1. Pullataikinaan kuuluu rasvainen maito.
  2. Hiivassa ja kardemummassa ei kannata pihistellä. Hiiva kohottaa, kardemumma maustaa.
  3. Käytä kananmunista vain keltuaiset, valkuainen kuivattaa taikinaa.
  4. Käytä aina kunnon voita – se maistuu parhaimmalta! Itse käytän puolen litran taikinaan 200 g voita, vaikka useimmissa ohjeissa on 150 g. Haluan nimittäin maksimoida maun ja pullan painon, jotka kertovat että kyseessä ei ole mikään arkipäivän sämpylä.
  5. Jos mietit pitäisikö jauhoja sittenkin vielä lisätä, älä lisää! Kovasta taikinasta tulee kovia pullia, pehmeästä taikinasta tulee pehmeitä pullia.
  6. Vaivaa! Silloin kun alat miettiä, joko olisi valmista, vaivaa vielä ainakin toinen mokoma! Hyvä pullataikina on pehmeää, sileää ja vähän kimmoisaa.
  7. Kohota rauhassa. Itse työnnän taikinan kulhossaan uuniin tai mikroon, joihin ei veto käy vaan taikina saa levätä omissa oloissaan.
  8. Kohota pulla myös pellillä liinan alla ennen paistamista.
  9. Paista kevyen ruskeaksi. Liika paistaminen tekee pullasta korppua.
  10. Jos haluat pakastaa pullan, pakasta se siinä silmänräpäyksessä, kun se on jäähtynyt. Näin vältät pakastamasta jo valmiiksi kuivaa pullaa. Kun sulatat pullan, älä työnnä sitä uuniin tai mikroon, vaan anna rauhassa sulahtaa huoneenlämmössä.

Ei muuta kuin leipomaan! Varsinaisen reseptin löydät vaikkapa vehnäjauhopussin kyljestä. 🙂

edf

// Heini

Tämä postaus aloittaa uuden sarjan lempiresepteistämme. Seuraava herkkupostaus on luvassa viikon päästä perjantaina!

Metsässä

Vietän arkipäivistäni suurimman osan sisätiloissa, joten viikonloppuisin on ihan pakko päästä pihalle. Asiaa edesauttaa suuresti myös mieheni, hän nimittäin edustaa sitä ihmistyyppiä, joka aamulla ensimmäisenä avaa ikkunaverhot selälleen ja kajauttaa kovalla äänellä ”Hei, siellä paistaa aurinko, nyt kyllä täytyy lähteä ulos!”.

retkellä1

Olen vuosien saatossa saanut oman osani leikkipuistojen laidoilla seisoskelusta, keinun kiikuttamisesta ja karusellin pyörittämisestä, joten sen tyyppinen ulkoilu ei enää varsinaisesti innosta. Mutta eväsreppua alan pakata heti, kun joku vain mainitseekin sanan retki. Usein retkeilemme lähimetsissä ihan vaan oman perheen voimin, toisinaan kutsumme ystäviä mukaan ja lähdemme patikoimaan isommalla porukalla.

Kaleidoskoopissa on kirjoitettu metsästä ennenkin. On listattu kotiseutumme parhaita retkipaikkoja, jaettu parhaita vinkkejä vaellukselle ja marjastettu. Emmekä me suinkaan ole ainoita luontokärpäsen puraisemia, sillä viime vuosina retkeily on nostanut suosiotaan kovasti. Luontopoluilla on välillä väkeä tungokseen asti ja makkaranpaistopaikalla joutuu odottelemaan vuoroaan.

retkellä2

Metsässä on tilaa hengittää ja siellä viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin. Vaihtuvien vuodenaikojen myötä se tarjoaa kävijälleen aina jotain uutta. Lisäksi metsä on yksi niitä harvoja paikkoja, jossa jopa toisilleen tuntemattomat suomalaiset tervehtivät iloisena vastaantulijoita. Eikä auringonkaan tarvitse aina paistaa, olemme retkeilleet niin paukkupakkasilla kuin tihkusateessa, ja joka kerta olemme palanneet metsästä tyytyväisempinä, kuin mitä olimme sinne mennessämme.

//Anna

Lukusuositus: Riikka Pulkkinen

On ihanaa käpertyä sohvan nurkkaan  kirja kädessään ja lähteä seikkailuun. Aika pian, ensimmäisten kymmenten sivujen aikana käy selväksi, viekö kertomus mukanaan vai ei.  Varsinkin viime vuosina, kun olen ehtinyt lukea aikaisempaa huomattavasti vähemmän, on summittaisen hapuilun ja hyvän kirjan etsimisen sijaan usein tehnyt mieli tarttua johonkin takuuvarmaan, ja uppoutua tarinaan, joka on juuri sellainen, joista pidän. Näihin hetkiin minulla on ainakin yksi varma valinta: Riikka Pulkkinen.

Ilmestyessään minuun teki suuren vaikutuksen Pulkkisen läpimurtoromaani Totta. Myös Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän vei mukanaan ja oli helppoa luettavaa. Jonotin pitkään kirjastosta hänen uutukaistaan, Lasten planeettaa, ja odottaminen kyllä kannatti. Tartuin kirjaan, ja uppouduin tarinaan  niin, etten meinannut malttaa laskea kirjaa käsistäni.

On pakko uskoa alkuun, vaikka alkuja on niin vaikea tunnistaa ja tunnustaa. Ne tuntuvat miltei aina tapahtumahetkellään lopuilta.

pulkkinen

Alun kuvaus eroon päätyneen pariskunnan viimeisestä yhteisestä joulunvietosta siihen liittyvine valmisteluineen on kaikessa haikeudessaan kaunis ja niin tosi. Minullekin on tuttu Pulkkisen ajatus siitä, että vanhemmuus ja elämä yleensä on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista: vain siirtymistä hetkestä toiseen. Juuri nyt on vain tämä hetki, josta on selvittävä seuraavaan, ei sen enempää.

Teräviä ja osuvia ovat myös Pulkkisen huomiot elämästä lapsen kasvattajana, kaikkine kipuineen ja haparointeineen. Tosin välillä mietin, että kirjan äidin ihanteet taitavat olla aika paljon omiani korkeammalla. Muutenkin kirjan kieli on toisinaan niin korkealentoista, että huomaan monessa kohtaa ajattelevani, ettei ainakaan kukaan minun tuntemani ihminen puhuisi tai ajattelisi käyttäen tällaisia sanoja.

Vaikka Pulkkisen käyttämä kieli on paikoitellen makuuni turhan mahtailevaa ja ylemmyydentuntoista, on se parhaimmillaan kuitenkin ihan uskomattoman kaunista, herkkää ja soljuvaa. Tämäkin kirja sisältää paljon erittäin hyvin kiteytettyjä kohtia, joita voisi jokaista lainata erikseen.

– John Lennon laulaa niin hellästi ”Nothing’s gonna change my world”, ja silti kaikki muuttuu, mutta niin hitaasti, että me ei vain nähdä sitä. Me tajutaan se vasta, kun asiat on jo hyvän aikaa olleet toisin.

Olisi ehkä liikaa sanottu, jos tituleeraisin Riikka Pulkkista lempikirjailijakseni. Joka tapauksessa hän on ehdottomasti yksi kotimaisen kirjallisuuden suosikeistani. Hänen uutuutensa on lukemisen arvoinen teos, kuten muutkin Pulkkiset. Kerro ihmeessä kommenteissa kuka on sinun luottokirjailijasi, olisi mahtavaa löytää itsellekin uusia!

//Anna

Joulukukat

Viime joulun aatonaatonaattona ostin itselleni ensimmäistä kertaa oikean, sidotun kukkakimpun. Se oli siihenastisen elämäni kaunein pöydälläni ollut kimppu ja se kesti kokonaiset kaksi viikkoa.

Ja vaikka edelleen allekirjoitan aiemman tekstini sanat, niin joskus, jossain kohtaa on aivan paikallaan ostaa itselleen neilikka tai pari. 

edf

PS. Jyväskylän paras kukkakauppa on ehdottomasti Ruusupuu, josta ostin viime vuoden kimpun ja josta on myös tämä juuri nyt olohuoneessani koristuttava ihana lahjakimppu.

// Heini

Tuoreita joulusäveliä

Viime perjantaina Anna kertoi virittäytyvänsä joulun tunnelmaan mielellään runojen avulla. Minulle jouluun kuuluu olennaisena osana musiikki. Tänä vuonna olen kuitenkin huomannut, että monta joulua hyvin palvellut soittolista alkaa tuntua jo vähän aikansa eläneeltä. Rakkaimpiinkin joulun säveliin voi siis kyllästyä. Olenkin yrittänyt bongailla Spotifyn syövereistä uusia suosikkeja tai tuoreita versioita vanhoista tuttavuuksista.

Jos sinäkin kaipaat tuoreita säveliä vanhojen tuttujen rinnalle, niin tässä muutama valittu pala tämän vuoden joulusoittolistaltani. Tämän vuoden suosikkijoululauluistani löytyy jokaisesta ainakin yksi näistä neljästä elementistä: ne ovat suomenkielisiä, rauhallisia, melodialtaan tosi kauniita tai sanomaltaan puhuttelevia. Reippaimmat renkutukset jäävät tänä vuonna soittolistaltani pois kokonaan.

edf

Pyry – Joulu tulee

Club for Five – Jumala kuiskaa joulun

Maksetut Viulut – Jouluyö, Juhlayö

Maria Ylipää – Aasi ja timpurin muija

Samuli Edelmann – Sielläkin on joulu

Viitasen Piia – Eilen luvattiin lunta

Maksetut Viulut – On Ruusu Iisain Juuren

Maksetut Viulut – Jumala on ihmisten luona

// Suvi