Yksi asia kerrallaan

Kirjoitin muutama viikko sitten, että päätin lopettaa pitäisi-sanan käyttämisen. Tuon kirjoituksen jälkeen olen huomannut, että kyseistä sanaa on todella vaikeaa välttää kokonaan. Joissain tilanteissa jopa mahdotonta, koska jotkut asiat vain kuuluvat kategoriaan ”pitäisi tehdä”. Saanen siis tehdä pienehkön päivityksen tuohon päätökseeni: pyrin tästedes vähentämään pitäisi-sanaa, vaikken siitä ehkä kokonaan pystykään luopumaan.

Tämän aasinsillan jälkeen aion jakaa teille toisen viimeaikaisen päätökseni, joka tosin on hieman lievemmin muotoiltu: yritän vähentää multitaskaamista ja opetella keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.

Viimeisen parin viikon ajan olen nimittäin tuntenut oloni jotenkin kummallisen levottomaksi. Arkisia askareita tehdessä mielessä poukkoilee koko ajan asioita, jotka pitäisi (!) tehdä. Se, mitä olen kulloinkin tekemässä, keskeytyy tai vähintäänkin häiriintyy, kun siirryn mieleeni juolahtaneen asian pariin, tai ainakin kirjoitan sen ylös johonkin lukuisista listoistani. Lopputuloksena on tunne, etten keskity mihinkään kunnolla, vaan sähellän kymmentä asiaa yhtä aikaa.

Sama koskee ns. rentoutumishetkiäni. En osaa päättää, mihin vapaa-aikani käyttäisin. Lukisinko, kirjoittaisinko, katsoisinko jakson jotain sarjaa vai mitä tekisin. Useammin kuin kerran olenkin sitten käyttänyt tuon ajan seilaten tekemisestä toiseen syventymättä yhteenkään asiaan pidemmäksi aikaa.

27.5..jpg

Tuntuu siis, että keskittymiskykyni on huonontunut. Mieleen juolahtavat asiat harhauttavat minut heti ja vievät ajatukseni pois siitä, mitä olin tekemässä. Tuo tapa on äärimmäisen ärsyttävä ja haluan pyrkiä siitä kaikin voimin eroon. Haluan keskittyä kulloinkin käsillä olevaan asiaan, oli se sitten tiskaaminen, lukeminen, blogitekstin kirjoittaminen tai ystävän kanssa keskusteleminen. Haluan myös päästä eroon siitä tunteesta, että aivot käyvät ihan ylikierroksilla, kun päässä pyörii päällekkäin niin monta asiaa.

Olen siis pohtinut paljon keskittymistä ja sitä, kuinka voisin parantaa keskittymiskykyäni. Juuri sopivasti näiden ajatusten pariksi aloin lukemaan kahden aivotutkijan kirjoittamaa Keskittymiskyvyn elvytysopasta, jonka teemat luonnollisesti uppoavat minuun tällä hetkellä kuin kuuma veitsi voihin. Toki olin jo aiemminkin tiennyt, että multitaskaaminen on oikeasti illuusio, mutta sain siitä taas muistutuksen: kukaan ei kykene tekemään montaa asiaa yhtä aikaa, vaan kyse on oikeasti siitä, että siirrymme tehtävästä toiseen ja takaisin. Tällöin suoriudumme tehtävistä yleensä huonommin kuin jos keskittyisimme yhteen asiaan kerrallaan.

En ole vielä laatinut viiden kohdan ohjelmaa keskittymiskykyni parantamiseen, mutta yhden konkreettisen kehitysidean olen jo keksinyt. Pidän puhelimen muistikirjasovelluksessa erilaisia listoja, ja kirjaan sinne ylös aina mieleen juolahtavat asiat ja asiat, jotka pitäisi tehdä. Aloin kuitenkin miettiä, että entä jos alkaisinkin pitää vaikka keittiön pöydällä paperia, johon kirjoittaisin ne asiat päivän mittaan, sen sijaan että avaisin joka kerta puhelimen sitä varten. Siten voisin ainakin vähentää puhelimen käyttöä, ja luulen, että sillä olisi positiivinen vaikutus keskittymiseeni. Vaikka rakastankin listoja, tässä asiassa ne ovat ehkä kääntyneet vähän itseään vastaan. Voisin myös luoda somerutiinin lisäksi listarutiinin: jonkun hetken päivässä, jolloin kirjaan kaikki päivän aikana tulleet ja paperille kirjaamani ajatukset niille sopiviin listoihin puhelimessani.

Otan myös ilolla vastaan kaikenlaiset hyväksi havaitut vinkit keskittymiskyvyn parantamiseksi! Millä keinoilla sinä saat taltutettua päänsisäisen kaaoksen?

// Suvi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s