15. luukku: Sanoja jouluksi

Joulukorttien lähettäminen on monelle tuttu tapa. Korttien lisäksi läheisiään voi ilahduttaa jouluna sanoilla kirjoittamalla heille joulukirjeen. Kirjeessä voi muistella kulunutta vuotta ja sen sisältämiä hetkiä, kehua ystävää, kirjoittaa hänestä jotain kaunista, rohkaista ja toivoa hyvää tulevalle vuodelle. Ystävä voi säilyttää saamansa joulukirjeen muistona ja palata aina uudelleen lukemaan siihen säilöttyjä sanoja.

joulukirje

Kirjoitimme valmiiksi muutaman lauseenalun, joita jatkamalla voit kirjoittaa joulukirjeen jollekin läheisellesi. Uskomme, että kaikki ilahtuvat heille osoitetuista, ajatuksella kirjoitetuista kauniista sanoista. Anna lahjaksi ihania sanoja!

Hei ystävä,

olen kiitollinen…

tästä vuodesta muistan…

parasta on ollut…

minun mielestäni olet…

meidän ystävyytemme…

ensi vuodelta odotan, että voisimme…

toivon sinulle… 

tiesithän, että…

muista aina, että…

14. luukku: Lakritsi-omenaglögi

Taitaa olla niin, että olen hyvää vauhtia asettelemassa harteilleni blogimme glögi-vastaavan viittaa. Edellisessä joulukalenterissamme kaksi vuotta sitten vertailin kaupan valmiita glögejä ja tällä kertaa vuorossa on itse tehdyn glögin resepti. Mitähän glögi-aiheista voisin ujuttaa seuraavaan joulukalenteriin?

Jos kaipaat vaihtelua valmisglögeihin, suosittelen kokeilemaan tätä reseptiä. Pidän itse enemmän vaaleista glögeistä, ja tässä omenaisessa glögissä on taustalla mukava lakritsin vivahde. Glögin tekeminen itse on vaivatonta eikä vie itse asiassa edes kovinkaan paljon enemmän aikaa kuin valmiin glögin lämmittäminen. Kuten neljännessä luukussa vinkkasimme, pullollinen itsetehtyä glögiä on myös mainio ja maistuva jouluinen tuominen!

Glögiin tarvitset:

2 dl vettä
1 kanelitanko
1 tähtianis
5 kokonaista neilikkaa
1 tl raakalakritsijauhetta
1-2 rkl sokeria
1 l (tuorepuristettua) omenamehua

Valmistus:

Mittaa kattilaan vesi, mausteet ja sokeri. Keitä miedolla lämmöllä kannen alla viisi minuuttia. Lisää joukkoon omenamehu ja kiehauta.

Suvin glögi

// Suvi

13. luukku: Muistaminen on aina muodissa

Yhtäkkiä olen ollut useammassa tilanteessa, jossa ympärillä olevat ovat ponnekkaasti kertoneet, kuinka he eivät enää anna joululahjoja eivätkä lähetä joulukortteja. Kaikilla on ihan tarpeeksi kaikkea, ihan turhaa antaa mitään, pistän vaikka hyväntekeväisyyteen.

Itsestä on tuntunut vaikealta siinä hetkessä sanoa, että kyllä minä ajattelin antaa lahjoja ja lähettää muutaman kortinkin. On tuntunut, että joulukortin lähettäminen tai  vaikka hierontalahjakortin antaminen, olisi hölmöä tai vanhanaikaista. Tai aina jotenkin turhaa. Tai että hyväntekeväisyys ja ystävien muistaminen olisivat vaihtoehtoisia asioita.

anna lahja

Mutta eihän se niin ole! Ajatellun lahjan antaminen tai juuri jollekin tietylle kauniin sanoin kirjoitettu kortti on ihana juttu. Parhaimmillaan ilahduttavaa, tarpeellista, kaunista tai jopa joku edellisten yhdistelmä.

Tänäkin jouluna lahjan antaessani ja kortin kirjoittaessani toivon, että vastaanottaja kuulee sen, mitä lahjoillani ja korteillani eniten haluan sanoa. Muistan sinut, ajattelin sinua, olet tärkeä.

It is not the gift, but the thought that counts.
Henry Van Dyke

// Heini

12. luukku: Jouluinen persimonsalaatti

Jouluisiin illanistujaisiin tai vaikka jouluaaton ruokapöytää raikastamaan sopii tämä herkullinen salaatti, jonka kruunaavat ihanasti paahtuneet, makeat persimonit.

Paahdetut persimonit:
2rkl oliiviöljyä
2rkl siirappia
1rkl balsamiviinietikkaa
1tl piparkakkumaustetta
0,5tl suolaa
2-3 persimonia (500g)

Lisäksi:
paahdettuja pinjansiemeniä
salaattisekoitusta (esim. punamangoldi, rucola, pinaatti)
sinihomejuustoa
balsamisiirappia

Marinoitu punasipuli:
1 iso punasipuli
3rkl oliiviöljyä
1,5rkl punaviinietikkaa
1tl suolaa
2tl sokeria

annan salaatti

Sekoita uunivuoassa kastike öljystä, siirapista, balsamiviinietikasta ja mausteista. Viipaloi persimonit (ei tarvitse kuoria) ja kääntele niihin kastike. Paahda 200 -asteisessa uunissa 15-20 min.

Siivuta punasipuli mahdollisimman ohuiksi renkaiksi. Sekoita marinadin ainekset yhteen, valuta punasipulien päälle, ja anna marinoitua huoneenlämmössä.

Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla. Huuhtele salaatti, levitä se vadille persimonsalaatin pohjaksi. Nostele päälle marinoidut punasipulit, murusta sinihomejuusto paloiksi ja levitä salaattipedille. Viimeistele salaatti paahdetuilla persimoneilla ja pinjansiemenillä, sekä balsamisiirapilla.

Vinkki: jos kaapeistasi ei löydy valmista piparkakkumaustetta, voit tehdä sen itse näin:

2tl kanelia
1tl kardemummaa
1tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
(1 tl pomeranssinkuorta)

//Anna

11. luukku: Kuusivuotiaan joulu

Silloin minulla oli vasta kaksi pikkuveljeä. Olimme tulleet aatoksi mummilaan, valkoiseen maalaistaloon vielä valkoisimpien hankien keskelle. Suuren tuvan nurkassa seisoi korkea, koristeltu kuusi. Odotimme joulupukkia kuumeisesti – osa meistä kirjaimellisesti.

Meillä oli päällä pehmeää, äidin ompelemaa kollegea, jaloissa villasukat. Mummi oli pukeutunut kokopunaiseen asuun. Aloimme laulaa, jotta joulupukki löytäisi vihdoin luoksemme.

Ja sitten ulkoeteisessä kopisi.

Joulupukki istahti puupenkille, ja me lauloimme lisää. Vilkuillessani varovasti pukkia tajusin, että hänellä on naamari päässä. Sivusta katsoen näin myös hieman tuttua poskea. Istuin veljieni ja joulupukin välissä, sadun ja toden risteyskohdassa.

lapsuuden joulu

Olin vasta kuusi, tartuin tiukasti satumaailmaan ja Korvatunturilta saapuneisiin paketteihin. En uskaltanut halata pukkia, vaikka tiesinkin hänet. Pikkuveljilleni en hiiskunut mitään, mutta kun iskä saapui puunhakureissultaan, vilkaisin häntä tietäväisenä.

// Heini

 

10. luukku: Pelihetkien parhaat

Lautapelejä pelaillen on leppoisa viettää yhteistä aikaa. Niiden parissa lapsetkin oppivat huomaamatta kaikenlaista tarkasta havainnoinnista suunnitteluun. Ehkäpä tästä listasta löytyy joku uusi suosikki, joka tuo ihmiset saman pöydän ääreen – tai joka sujahtaa paketiksi pukin konttiin.

Jungle Speed: Sopii erityisesti nopeudesta ja helpoista säännöistä tykkääville! Pelissä taistellaan pöydän keskellä sijaitsevasta kapulasta, jonka ehtii kaappaamaan itselleen vain nopein havainnoija ja toimija.

Phase 10: Korttipeli, joka yhdistää tuurin ja strategian. On myös melko koukuttava – yksi meistä on saattanut kerran pelata peliä 12 tuntia putkeen…

Blokus: Helposti omaksuttava neljän hengen peli, joka kehittää monia taitoja, kuten näönvaraista hahmottamista ja strategiataitoja.

Menolippu: Rakennetaan junareittejä pelilautana toimivalle Pohjois-Amerikan tai Euroopan kartalle ja kilpaillaan siitä, kuka saa rakennettua eniten ja pisimpiä reittejä. Jännittävän pelistä tekee se, että pelaajat voivat tietämättään havitella samoja reittejä rakennettavaksi.

5 sekuntia: Huippuhauska peli nopeasti ajatteleville ja puhuville, vähän kuin tuoreempi versio vanhasta kunnon klassikko-Aliaksesta. Pelistä on olemassa myös Junior -versio, joka sopii koko perheelle.

Carcassonne Junior: Jo klassikoksi muodostuneen strategiapelin lastenversio on todella onnistunut ja tarjoaa lapsille hauskan tavan kurkistaa aikuisten pelien maailmaan.

lautapelit

9. luukku: Meidän joulu

Kun menimme naimisiin, jaoimme mieheni kanssa kuin itsestäänselvästi joulut tasan. Joulua on vietetty joka toinen vuosi minun vanhempieni ja sisareni perheen kanssa, ja joka toinen vuosi mieheni lapsuudenkodissa. Vuorotellen olemme siis molemmat olleet aivan kuin vieraina toistemme joulussa. Perheidemme jouluperinteissä on eroja, mutta emme kumpikaan ole niin fanaattisia joulunviettäjiä, että tällä olisi ollut suurtakaan merkitystä. En muista, että olisin hänen kotonaan itkenyt jouluikävää tai kaivannut omieni pariin. Kuitenkin, mitä pidempään olemme olleet yhdessä, sitä useammin on mieleen tullut ajatus meidän yhteisestä joulusta. Millainen se olisi? Mitä perinteitä toisimme siihen omien perheidemme joulunvietosta, ja mitä jättäisimme ehdottomasti pois? Olisiko jo aika joulun olla meidän yhteinen?

joulukylä1

Aikaisempina vuosina lähdimme joulunviettoon jo hyvissä ajoin, ja viivyimme reissulla pitkään. Pikkuhiljaa olemme kuitenkin venyttäneet lähtöä aattoon saakka, ja nauttineet aattoaamun rauhasta ihan vain oman perheen kesken. Vaikka joulua on aivan ihana viettää suvun keskellä, huomaan, että samalla kaipaan tosi paljon pyhäpäivien suomaa rauhaa ja lepoa. Jouluna en jaksaisi edustaa, en kyläillä enkä harrastaa small talkia. Kaikkein mieluiten viettäisin päivät pyjamassa sohvalla uusi kirja kainalossa, lahjaksi saadun lautapelin kimpussa, tai lasten kanssa pulkkamäessä. Mielikuvissani kynttilät lepattavat hiljaa, joulumusiikki soi taustalla, pöydässä on vain perheemme lempijouluherkkuja, eikä kotoa tarvitse lähteä minnekään. Siihen unelmieni jouluun kutsuisin mielelläni lähimpäni mukaan, avaisin kotini oven, laittaisin pöydän koreaksi ja levittäisin yövieraille patjat lattialle. Ovesta astuvilta rakkailta riisuisin hartioilta kiireen ja velvollisuudet, antaisin jalkaan pehmoiset tossut, käteen glögimukin ja kehottaisin ottamaan rennosti.

joulukylä2

Yhden parhaista jouluista ikinä vietimme vuokramökissä Lapissa. Siellä ei ollut paineita joulun sujumisesta tietyn kaavan mukaan, kun puitteet olivat joka tapauksessa tavallisesta poikkeavat. Oli aikaa harrastaa, rentoutua, jutella ja leikkiä. Eikä lahjavuorikaan paisunut mahdottomaksi, kun kaikki paketit piti ensin autolla raahata perille, ja vielä sieltä takaisinkin. Jotain tuon joulun kiireettömyydestä ja mukavasta tunnelmasta toivoisin voivani siirtää jokaiseen jouluuni.

Tulevana jouluna pakkaamme taas kimpsut ja kampsut autoon, ja suuntaamme hyvillä mielin mummolaan. Ja voi hyvin olla, että tämä sama perinne tulee jatkumaan vielä pitkään. Onhan lasten riemu serkusten kokoontuessa myös tärkeä osa unelmieni joulua. Mutta entäpä jos ensi vuonna tapaisimmekin meillä?

//Anna