”Äiti, mä toivon ettei sulla olisi niin paljon töitä.”
Hätkähdin sanojasi. En ollut pyykinpesultani ja ruuanlaitoltani huomannut, että olin laiminlyönyt tehtävistäni tärkeimmän. Unohdin antaa sinulle aikaani. Minustakin parhaita ovat päivät, joina tiskipöytä saa rauhassa olla täynnä murusia, ja posket ulkoilusta punaisina hörpimme yhdessä kaakaota miettien, mitä seuraavaksi tehtäisiin. Päätän taas kerran sulkea silmäni sotkulta ja siivoamisen sijaan sukeltaa leikkien pyörteisiin, hullunhauskaan hassutteluun ja ihan mihin tahansa mitä keksit. Tänään lupaan olla kissa tai prinsessan palvelija vaikka tuhat kertaa. Tiskivuoret voivat kyllä odottaa, sinä olet pieni enää hetken.
En osaa sitä paremmin kuvailla, joten lainaan itseäni lahjakkaampaa:
Vauvalla on kaikki kesken,
kirjahyllyn kirjat pitää lattialle laittaa
ja kuvalehden sivut mytätä ja taittaa.
Äidillä on kaikki kesken:
tiskit, pyykit, paperityöt,
paksut kirjat, repaleyöt,
ei haittaa, ei haittaa:
pysähdytään, ollaan tässä.
Käki kukkuu hämärässä
meille vielä sata vuotta.
Nyt ei hätiköidä suotta.
-Johanna Venho-
kaleidoskooppi.net 