Meidän kesä

Terminen kesä odotutti itseään, mutta viimein kalenteri vakuuttaa kesän todella saapuneen. Odotukset ovat korkealla, haaveet lentelevät laajoin kaarin – ja yhtäkkiä lehdet alkavat kellertää, tuuli viilenee ja valonsäteiden sävy muuttuu. Syksy saapuu liian pian ja monet suunnitelmat saavat jäädä odottamaan seuraavaa kesää.

Onpa kesäsi täynnä töitä tai toimettomia päiviä, nauti ja iloitse. Elä hetkessä ja ole tyytyväinen siihen, mitä sulle sopivassa tahdissa ehdit. Hyvään kesäpäivään ei tarvita paljon – meille riittää vaikkapa kuppi hyvää kahvia ja rauhallinen hetki kirjan kanssa. Tässä vaiheessa kesää on kuitenkin lupa haaveilla muustakin.

Annan kesään kuuluu pieni, naurava poika, joka hiekkaisine varpaineen, multaisine sormineen ja jäätelön tahraamine suupielineen juoksee syliin niin lujaa kuin pääsee, vain pyyhkiäkseen kasvonsa äidin valkoiseen paitaan. Sekä vähän isompi tyttö, jonka posket auringon ensisäteet jo ehtivät ruskettaa, ja joka rakastaa pyöräretkiä, päiväkahveja omalla terassilla ja lomareissujen suunnittelua yhtä paljon kuin äitikin. Omat parhaat kesämuistot ovat lapsuuden loputtoman pitkistä kesistä mummolassa. Niitä kesämuistoja luodaan nyt vuorostaan omille pienille. Että kesä voisi olla räsymaton värinen ja riippumaton tuntuinen, leppoisa, kiireetön ja täynnä pieniä, arkisia asioita.

Heini aikoo loikoilla laitureilla, terasseilla ja kulmasohvilla, tallustella kumpparit jalassa metsissä ja hipsiä paljain jaloin pitkin mökkipihoja, paistatella päiviä hiekkarannoilla ja lekotella lämpimillä kallioilla. Aurinkoisen aamun kruunaa laiturikahvit tai aamulenkki tai parhaassa tapauksessa kumpikin kera aamu-uinnin. Hämärtyvässä kesäillassa saunotaan ja uidaan kymppivuotiaiden innolla ikäisessään seurassa. Kesäyöhön olisi onnellisinta nukahtaa iho auringosta lämpimänä ja järvivedestä viileänä, maha grillatuista herkuista ja paistetuista letuista täytenä sekä sydän kiitollisena siitä, että läheisimmillä on kaikki hyvin.

Minna nauttii aamuista ilman herätyskelloa, päivistä ilman kalenterimerkintöjä ja pitkistä illoista ilman todo-listoja. Koskaan ei ole hyvä kesä ollut säästä kiinni – kesää eletään joka tapauksessa ulkona. Aamu(päivä)n jättimäiset maitokahvit juodaan kotipatiolla tai mökkiterassilla, iltapäivällä kiivetään kameran ja eväiden kanssa kukkuloille katselemaan kauas, illat viihdytään veden äärellä. Kesä vie myös monille oville, joita arkena avaa liian harvoin. Niiden takaa löytyy toivottavasti letkeää musaa, inspiroivaa taidetta, uusia kirjoja, hyvää ruokaa ja tärkeitä ihmisiä.

Suvi odottaa kesältä isoja ja pieniä retkiä. Retkiä lähikirjastoon, uuteen kesäkahvilaan, kirpputorille tai rannalle. Lähimetsiin, mökille tai järvelle. Jotkut retkistä vievät Lapin luontoa ihastelemaan, jotkut Suomen ihanista kesäkaupungeista nauttimaan. Haaveissa on viettää ainakin yksi kokonainen yö metsässä ja ainakin yksi kokonainen päivä rannalla. Lomalla luksusta on lukea halutessaan koko kirja yhdellä istumalla loppuun ja nauttia valoisista kesäilloista vailla huolta aikaisesta herätyksestä. Parhaat kesämuistot ovat aina yhteisiä.

Kaleidoskoopin kesäperjantait värittyvät kesäisistä ajatuksista, kokemuksista ja ideoista. Ehkä löydät jotain, mistä voit napata uusia juttuja omaan suveesi. Teemapostaukset löydät blogista tunnisteella #meidänkesä.