Ajattelin rakastaa

”Mitä suunnitelmia sulla on tälle keväälle?”
”Ajattelin rakastua”, vastasin. Päätin ja tahdoin, vaikka eihän asialla ollut järjen kanssa mitään tekemistä.

Niin päätän ja tahdon nytkin, vaikka järki on arjen pyörityksessä toisinaan ainoa mihin takertua. Kun on likapyykkiä pestävänä ja kaikkien sanojen kaikki kirjaimet tulevat suusta ulos ihan väärin päin. Kun kulman takana odottava uusi elämänvaihe jännittää niin, että pelko ei tule ulos muuten kuin tiuskimisena ja huonona tuulena. Kun päivän ainoana yhteisenä hetkenä pystyy ajattelemaan vain omaa kuolemanväsymystään, eikä kuule muuta kuin pehmeän tyynyn kutsun.

”Mites me meinataan selvitä tulevasta syksystä?”
”Ajattelin rakastaa.”