Kolmas aamu

Vihdoin valkenee aamu, jota niin kauan odotin. Surun synkkä verho väistyy, aurinko pilkahtaa pilvenraosta. Toivoa on sittenkin, pimeys ei saanut sitä sammumaan. Valo on voittanut, lopullisesti.

Hän ei ole enää haudassaan. Hän ojentaa kätensä ja sanoo: ”Minä annan sinulle toivon”. Hän kulkee vierelläni ja sanoo: ”Minä annan sinulle rauhan”. Hän sulkee minut syliinsä ja sanoo: ”Minä annan sinulle levon”.

Vaikken toivoa löydä, ainoaani tarraudun
Kädet lävistetyt vielä voivat turvaan viedä mun
Valta antaa sekä ottaa on vain voittajalla
Uuden aamun avaimet, vielä löytyy suurimmalta

Minä kuljen läpi yön
nimeen täytetyn työn
Minä luotan sekä työni täyttäjään
Vielä aamu sarastaa, silloin matkamiehet laulaa saa
Siihen asti meitä kaipaus kuljettaa
-Juha Tapio-