Matkalla merkitykseen: huomaavaisuus

Päätimme kaikki lähteä Matkalle merkitykseen. Emme tiedä, mitä matka tuo vielä tullessaan, mutta tämän lukuvuoden aikana pohdimme asiaa kukin ainakin kahden tekstin verran.

“Olimme yhtäaikaa käymässä elokuvateatterin vessassa. Olin lähdössä ovesta ulos, ja kengänpohjaani oli tarttunut pala vessapaperia. En itse huomannut koko asiaa, mutta tulit vaivihkaa viereeni, ja nappasit paperinpalan pois kengästäni. Huokaisin mielessäni kiitollisena, sinun ansiostasi en lähtenyt ihmisten ilmoille vessapaperi perässäni viuhuen. Tämä kuvaa sinua niin hyvin: osaat ottaa toiset huomioon tekemättä siitä sen suurempaa numeroa.”

Tämä ystäväni minusta kertoma hassu pieni tarina on jäänyt mieleeni, vaikka en itse kyseistä tilannetta muista. Kun olen pohtinut arvoja, joiden mukaan haluan elämääni elää, on huomaavaisuus noussut esille yhtenä tärkeimmistä. Se on minulle luontaista, mutta toisaalta siinä voisin kehittyä vielä paremmaksi.

Huomaavaisuus on arjen pieniä ja huomaamattomia tekoja, joilla on kuitenkin suuri merkitys. Ne eivät ole välttämättömiä, mutta niiden vaikutus ihmissuhteisiin ja omaan hyvinvointiin on merkittävä. Toisen huomioiminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa ajatusta siitä, että olemme olemassa toisillemme.

Huomaavaisuus on sitä, että muistaa läheisten merkitykselliset hetket, ja kysyy kuulumisia juuri oikeaan aikaan. Ja toisaalta osaa varoa niitä kaikkein arimpia kohtia, eikä sanoillaan tai teoillaan pahenna kipua. Huomaavaisuutta on hymy kaupan kassalla tai oven auki pitäminen toisen kiiruhtaessa sitä kohti. Se on pieniä palveluksia, koskettavia kohtaamisia ja auttamaan ojennettu käsi. Osoitus siitä, että huomaan sinut, välitän sinusta, olemassaolosi ei ole yhdentekevää.

Mitä paremmin voi itse, sitä enemmän on voimia huomioida toisia. Huonosti nukutut yöt ja sairastelukierteet eivät varsinaisesti lisää kykyä ajatella asioita toisten kannalta, kun hädin tuskin pysyy pinnalla itse. Juuri niissä hetkissä on kultaakin kalliimpaa tulla vastavuoroisesti itse huomioiduksi. Huomaavaisuus antaa siimaa silloin, kun toinen on tiukoilla, eikä pidä kirjaa tekemästään hyvästä. Toisten huomioiminen ei kuitenkaan koskaan tarkoita itsensä unohtamista tai kynnysmatoksi asettumista. Sen ei pitäisi viedä minulta mitään pois, vaan päinvastoin lisätä kaikkea mikä on hyvää ja elämisen arvoista.

//Anna