Tunnustan: olen laiska kierrättäjä. Biojätteen, lasin ja metallin olemme kierrättäneet jo useamman vuoden ajan, sillä niille on omat astiansa taloyhtiömme katoksessa. Laiskuuttani en ole viitsinyt viedä muovi- ja kartonkijätettä erillisiin keräyspisteisiin. Noin vuosi sitten tajusin kuitenkin, että myös pahville ja kartongille on taloyhtiössämme oma astia. Siitä lähtien olemme kierrättäneet pahvin ja kartongin ja olen huomannut, että suuri osa kotitalousjätteestä koostuu pahvisista pakkauksista. Toivon, että jossain vaiheessa taloyhtiöömme tulisi vielä oma keräysastia myös muoville, jolloin sekajätettä tulisi enää hyvin vähän.
Ymmärrän, että monet ympäristöystävälliset teot vaativat arjessa enemmän vaivannäköä kuin epäekologisempi toimintatapa. Kierrätys on siitä hyvä esimerkki. Joskus voi kuitenkin käydä niinkin, että on laiska mutta siinä sivussa samalla myös ympäristöystävällinen. En ole kovinkaan kiinnostunut vaatteista (enkä varsinkaan niiden ostamisesta), ja omistan aika vähän vaatteita. Nykyään puhutaan usein siitä, kuinka tulisi ostaa eettisesti valmistettuja vaatteita. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kaikkein ekologisinta ja eettisintä olisi vähentää vaatteiden ostamista ylipäätään. Oma vaatekaappini on hyvä osoitus siitä, että vähemmälläkin pärjää.
Kulutustottumuksiani analysoidessani mieleeni tuli heti yksi asia, joka aiheuttaa minulle huonoa omaatuntoa: liiallinen veden kulutus. Käyn suihkussa päivittäin – mikä on tietysti kanssaihmisiä ajatellen ihan suotavaa – ja vietän suihkussa usein melko kauan aikaa. Sen lisäksi pesen varmasti ihan liikaa sellaisia vaatteita, jotka eivät varsinaisesti edes ole likaisia ja joille riittäisi pelkkä tuuletus. Seuraava ekoaskeleeni voisikin olla se, että alan viettää vähemmän aikaa suihkussa ja pestä harvemmin pyykkiä.
// Suvi
Vieraskynäilijämme Hannahin inspiroimana pohdimme tänään ja tulevina perjantaina omia ekotekojamme.
kaleidoskooppi.net 