Katse maassa kävelen pois
Kuullessani hauraan kuiskauksesiTajuan tehneeni virheen
Luulin, etten enää jaksa
Luulin, etten osaa
Etten ymmärrä
Etten kykene enää murtamaan muuriasi
Tai kiipeämään sen yli
En jaksanut yrittää enempää
Tajuan tehneeni virheen
Juuri silloin
Kun oli aika kääntyä kohti Kävelin pois
Juuri silloin
Kun oli aika astella lähelle Tajuan tehneeni virheen
On aika kääntyä takaisin Palaan viereesi aroin askelin
Istahdan muurisi juurelle Odotan Sinun huomaavan paluuni
Uskaltavan
Luottavan
Antavan anteeksi
Kertovan siitä, mitä olin sisälläsi jo nähnyt
Alkavan kivi kerrallaan purkaa muuriasi Annatko vielä mahdollisuuden?

// Suvi
Annan ja Heinin tekstien vuoropuhelun inspiroimana intouduin kirjoittamaan toisen näkökulman Annan tekstiin.