suhteet

21. luukku: Toivottomille toivoa

julkaissut HeiniJätä kommentti artikkeliin 21. luukku: Toivottomille toivoa

Tiesin jo hetkeä aiemmin, että tätä kaikkea minä en kestä. Oli vain ajan kysymys, milloin en enää jaksaisi. Ja sitten kuulin, kuinka sydämeni antoi periksi ja murtui.

Sinä päivänä en pystynyt lopettamaan itkuani. Itkin silloinkin, kun olin muiden kanssa. Osalta onnistuin kätkemään kyyneleeni, toisilta en. Lopulta lyyhistyin ystäväni kerrostalon rappukäytävään. Tätä kirjoittaessani tuosta päivästä on tasan vuosi.

luukku 21

Viime jouluaaton teksti syntyi siis täysin toivottomissa tunnelmissa. Luulen, että kirjoitin tuon tekstin eniten itselleni. Minulla oli suuria vaikeuksia uskoa elämään saati sen antajan hyvään tahtoon. Suru oli saartanut minut, sydämeni säpäleitä särki.

Tänään ihmeellisimmältä tuntuukin se, että ei tunnu murheelliselta. Vaikka elämä ei aina kannakaan, niin elämän antaja kantaa kuitenkin. Ja siitä haluaisin muistuttaa tänään sinuakin: on kuitenkin yksi, joka kestää toivottomia ajatuksia, kantaa väsynyttä mieltä ja rakastaa murtunutta sydäntä. Hän, jonka syntymää pian juhlitaan.

Käännä katseesi puoleensa, Hän katsoo jo sinua.

// Heini

vapaalla

20. luukku: Täytetyt sydämet

julkaissut HeiniJätä kommentti artikkeliin 20. luukku: Täytetyt sydämet

Kaipaatko vaihtelua luumuisiin tähtitorttuihin? Pari vuotta sitten vinkkasin vähän erilaisista täytteistä. Tämän joulun alla ymmärsin, että myös muotoa voi vaihtaa. Nimittäin myös sydämet sopivat joulupöytään oikein oivasti.

Osta siis valmiiksi kaulittua voitaikinaa ja painele piparimuotilla sydämiä. Paista sydämet 225 asteessa noin 10 minuuttia. Kun sydämet ovat jäähtyneet, halkaise ja täytä toivomallasi täytteellä. Voit harkita esimerkiksi näitä:

  • Erilaiset maustetut rahkat
  • Marjaiset hillot
  • Vaniljakreemi
  • Nutella
  • Hedelmät

Näitä sydämiä on kiva leipoa myös lasten kanssa. Valmista tulee nopeasti ja jokainen saa mieleisensä makuisen.

lehtitaikinasydän

// Heini

suhteet

19. luukku: Matkalla jouluun

julkaissut SuviJätä kommentti artikkeliin 19. luukku: Matkalla jouluun

Auto taittaa maantietä tasaiseen tahtiin. Sisällä on jo lämmin, mutta huurteisessa ikkunalasissa näkyvät yhä alkumatkasta piirtämäni sydämet. Vastaan ajaa autoja harvakseltaan, kenties hekin matkalla joulunviettoon niin kuin mekin. Lumisade on voimistunut matkan aikana ja taivaalta leijuvat lumihiutaleet kieppuvat kiihtyvään tahtiin kohti auton valoja. Hiutaleiden tanssi valokeilassa lumoaa lempeydellään.

Olemme kuunnelleet koko matkan samaa kasettia, välillä alkuun kääntäen. Tuota samaa kasettia kuuntelemme joka joulu ajaessamme mummolaan joulunviettoon, tietysti myös tänä vuonna. Osaamme jo ulkoa jokaisen sanan, alkusoiton ja triangelin kilahduksen. Tasaisin väliajoin joku meistä kolmesta takapenkkiläisestä huutaa: isommalle! Joko ollaan perillä? Kuinka pitkä matka vielä?

18.12

Tällä kertaa tunnelma takapenkillä on kuitenkin tiivistynyt muustakin kuin vähästä tilasta: jännityksestä, odotuksesta ja siitä kutkuttavasta tunteesta, että aattoon on enää yksi yö. Olemme matkalla mummolaan joulunviettoon. Tuntuu ihmeelliseltä, että joku on tehnyt laulun juuri tästä hetkestä, juuri tästä joulusta, juuri meille. Renkaiden tasainen hurina maantiellä säestää kasettisoittimesta kuuluvaa melodiaa.

Huomenna on joulu, huomenna on jouluaatto. Kääriydyn noiden sanojen lupaukseen ja uppoan levolliseen uneen poski huurteista ikkunaa vasten.

// Suvi

vapaalla

18. luukku: Lukemista lomalle

julkaissut MeJätä kommentti artikkeliin 18. luukku: Lukemista lomalle

Kerta toisensa jälkeen kirjavinkit keräävät kiitosta Kaleidoskoopin lukijoilta. Siksi haluamme tämän päivän luukussa vinkata viime aikoina lukemistamme kirjoista parhaat. Kenties jokin näistä päätyy ilahduttamaan sinun, tai lahjapaperiin käärittynä jonkun läheisesi lomapäiviä!

Fiona Barton – Lapsi: Lajiltaan psykologinen trilleri, samaa suuntaa kuin Claire Macintoshin kirjat. Todella koukuttava, eikä loppuratkaisua pystynyt arvaamaan etukäteen sitten yhtään.

Cecilia Samartin – Naiset valkoisissa: Kuinka värikylläinen ja elävä onkaan maailma tässäkin Samartinin kirjassa! Kirjaa lukiessa on helppo nähdä ihmiset, miljöö ja tapahtumat. Rikkautta on näkökulmien runsaus ja bonusta se, että romaanin kautta oppii jotain uutta myös Kuuban historiasta.

Raakel Lignell – Älä sano että rakastat: Ravisuttava, intensiivinen tarina kirjoittajan omasta elämästä. Ei rauhoita ennen nukkumaan menoa, mutta herättää sitäkin enemmän ajatuksia. Lähes mahdotonta olla lukematta yhdeltä istumalta.

Juha Itkonen – Ihmettä kaikki:  Koskettava romaani kertoo yhden perheen tarinan elämän arvaamattomuuden äärellä. Nelihenkiseen perheeseen odotetaan perheenlisäystä, mutta odotukseen tulee yllättävä käänne, jonka keskellä vanhempien on tehtävä mahdoton valinta. Omakohtaisessa romaanissaan Itkonen kuvaa riipaisevan rehellisesti niitä tunteita ja ajatuksia, joita tuon valinnan tekeminen herättää.

Elizabeth Strout – Nimeni on Lucy Barton sekä Kaikki on mahdollista: Näillä toisiinsa kietoutuvilla romaaneilla Elizabeth Strout osoittaa mestarillisia juonen punomisen kykyjä. Nimeni on Lucy Barton kertoo pikkukaupungista ponnistaneen Lucyn tarinan, jättäen kuitenkin ilmaan useita kysymyksiä Lucyn lapsuuden tapahtumista. Kaikki on mahdollista täydentää tarinaa antaen vastauksen moniin niistä kysymyksistä, joita lukija jää pyörittelemään mielessään ensimmäisen kirjan luettuaan. Kaikki on mahdollista koostuu itsenäisistä novelleista, joiden päähenkilöistä moni on lukijalle nimeltä tuttu jo Stroutin edellisestä kirjasta. 

mde

vapaalla

17. luukku: Juhlan jälkeen

julkaissut Anna

Jouluun valmistautuminen on kutkuttavan jännittävää ja kiireistä aikaa. On niin paljon tehtävää ja muistettavaa, niin monta asiaa hoidettavana ja salaista puuhaa suoritettavana. Tärkeän päivän odotus tuntuu vatsanpohjassa asti. Puhumattakaan itse juhlasta, joka nostaa punan poskille ja hymyn huulille. Kaikki rakkaimmat kerääntyvät yhteen joulun sanoman äärelle.

Mutta mitä jää, kun juhla on ohi? Kun viimeisetkin kynttilät ovat sammuneet, jouluruuat on syöty ja lahjapaketit avattu. Kun juhlavieraat ovat lähteneet ja arki astuu kuvioihin kuin varoen ja anteeksi pyydellen. Kun juhla on enää vain muisto, haikea ja kaunis yhtä aikaa.

juhlanjalkeen

When the song of the angels is stilled,
When the star in the sky is gone,
When the kings and the princes are home,
When the shepherds are back with their flocks,
The work of Christmas begins:

To find the lost
To heal the broken
To feed the hungry
To release the prisoner
To rebuild the nations
To bring peace among people
To make music in the heart.

Howard Thurman

//Anna

vapaalla

16. luukku: Vuohenjuusto-persimonpiirakka

julkaissut SuviJätä kommentti artikkeliin 16. luukku: Vuohenjuusto-persimonpiirakka

Joulun aikaan järjestettäviin illanistujaisiin on usein helpompi keksiä makeaa kuin suolaista tarjottavaa. Siksi onkin kiva löytää uusia, helppoja ja nopeita suolaisia tarjottavia, jotka sopivat jouluisiin illanviettoihin. Tähän piirakkaan makua tuovat jouluna sesongissa olevat persimonit, jotka muodostavat herkullisen parin vuohenjuuston kanssa. Vuohenjuuston pariksi sopivat mainiosti myös viikunat, joita tosin on hieman hankalampi löytää kaupoista joulun alla.

Tein itse pohjan valmiista voitaikinalevyistä, joita käytin tähän piirakkaan 4 kpl. Kaulitsin sulaneista taikinalevyistä yhtenäisen taikinan, jonka muotoilin pyöreään piirakan muotoon.

Täytteeseen tarvitset:

1 rs pehmeää vuohenjuustoa
1 rkl timjamia
½ tl mustapippuria
2-3 persimonia (tai 5-6 viikunaa)
1 dl pistaasipähkinöitä
1 rkl balsamicosiirappia

Levitä vuohenjuusto taikinalevylle. Ripottele päälle timjamia ja mustapippuria. Leikkaa persimonit ohuiksi siivuiksi ja asettele ne levylle. Kuori ja rouhi pistaasipähkinät ja ripottele ne vielä levyn päälle ennen paistamista.

Paista piirakkaa uunin alatasolla 10-15 minuuttia. Halutessasi voit maustaa jäähtyneen piirakan vielä balsamicosiirapilla.

Suvin resepti

// Suvi

suhteet

15. luukku: Sanoja jouluksi

julkaissut MeJätä kommentti artikkeliin 15. luukku: Sanoja jouluksi

Joulukorttien lähettäminen on monelle tuttu tapa. Korttien lisäksi läheisiään voi ilahduttaa jouluna sanoilla kirjoittamalla heille joulukirjeen. Kirjeessä voi muistella kulunutta vuotta ja sen sisältämiä hetkiä, kehua ystävää, kirjoittaa hänestä jotain kaunista, rohkaista ja toivoa hyvää tulevalle vuodelle. Ystävä voi säilyttää saamansa joulukirjeen muistona ja palata aina uudelleen lukemaan siihen säilöttyjä sanoja.

joulukirje

Kirjoitimme valmiiksi muutaman lauseenalun, joita jatkamalla voit kirjoittaa joulukirjeen jollekin läheisellesi. Uskomme, että kaikki ilahtuvat heille osoitetuista, ajatuksella kirjoitetuista kauniista sanoista. Anna lahjaksi ihania sanoja!

Hei ystävä,

olen kiitollinen…

tästä vuodesta muistan…

parasta on ollut…

minun mielestäni olet…

meidän ystävyytemme…

ensi vuodelta odotan, että voisimme…

toivon sinulle… 

tiesithän, että…

muista aina, että…

vapaalla

14. luukku: Lakritsi-omenaglögi

julkaissut SuviJätä kommentti artikkeliin 14. luukku: Lakritsi-omenaglögi

Taitaa olla niin, että olen hyvää vauhtia asettelemassa harteilleni blogimme glögi-vastaavan viittaa. Edellisessä joulukalenterissamme kaksi vuotta sitten vertailin kaupan valmiita glögejä ja tällä kertaa vuorossa on itse tehdyn glögin resepti. Mitähän glögi-aiheista voisin ujuttaa seuraavaan joulukalenteriin?

Jos kaipaat vaihtelua valmisglögeihin, suosittelen kokeilemaan tätä reseptiä. Pidän itse enemmän vaaleista glögeistä, ja tässä omenaisessa glögissä on taustalla mukava lakritsin vivahde. Glögin tekeminen itse on vaivatonta eikä vie itse asiassa edes kovinkaan paljon enemmän aikaa kuin valmiin glögin lämmittäminen. Kuten neljännessä luukussa vinkkasimme, pullollinen itsetehtyä glögiä on myös mainio ja maistuva jouluinen tuominen!

Glögiin tarvitset:

2 dl vettä
1 kanelitanko
1 tähtianis
5 kokonaista neilikkaa
1 tl raakalakritsijauhetta
1-2 rkl sokeria
1 l (tuorepuristettua) omenamehua

Valmistus:

Mittaa kattilaan vesi, mausteet ja sokeri. Keitä miedolla lämmöllä kannen alla viisi minuuttia. Lisää joukkoon omenamehu ja kiehauta.

Suvin glögi

// Suvi

Kategoriat

13. luukku: Muistaminen on aina muodissa

julkaissut Heini1 kommentti artikkeliin 13. luukku: Muistaminen on aina muodissa

Yhtäkkiä olen ollut useammassa tilanteessa, jossa ympärillä olevat ovat ponnekkaasti kertoneet, kuinka he eivät enää anna joululahjoja eivätkä lähetä joulukortteja. Kaikilla on ihan tarpeeksi kaikkea, ihan turhaa antaa mitään, pistän vaikka hyväntekeväisyyteen.

Itsestä on tuntunut vaikealta siinä hetkessä sanoa, että kyllä minä ajattelin antaa lahjoja ja lähettää muutaman kortinkin. On tuntunut, että joulukortin lähettäminen tai  vaikka hierontalahjakortin antaminen, olisi hölmöä tai vanhanaikaista. Tai aina jotenkin turhaa. Tai että hyväntekeväisyys ja ystävien muistaminen olisivat vaihtoehtoisia asioita.

anna lahja

Mutta eihän se niin ole! Ajatellun lahjan antaminen tai juuri jollekin tietylle kauniin sanoin kirjoitettu kortti on ihana juttu. Parhaimmillaan ilahduttavaa, tarpeellista, kaunista tai jopa joku edellisten yhdistelmä.

Tänäkin jouluna lahjan antaessani ja kortin kirjoittaessani toivon, että vastaanottaja kuulee sen, mitä lahjoillani ja korteillani eniten haluan sanoa. Muistan sinut, ajattelin sinua, olet tärkeä.

It is not the gift, but the thought that counts.
Henry Van Dyke

// Heini

vapaalla

12. luukku: Jouluinen persimonsalaatti

julkaissut AnnaJätä kommentti artikkeliin 12. luukku: Jouluinen persimonsalaatti

Jouluisiin illanistujaisiin tai vaikka jouluaaton ruokapöytää raikastamaan sopii tämä herkullinen salaatti, jonka kruunaavat ihanasti paahtuneet, makeat persimonit.

Paahdetut persimonit:
2rkl oliiviöljyä
2rkl siirappia
1rkl balsamiviinietikkaa
1tl piparkakkumaustetta
0,5tl suolaa
2-3 persimonia (500g)

Lisäksi:
paahdettuja pinjansiemeniä
salaattisekoitusta (esim. punamangoldi, rucola, pinaatti)
sinihomejuustoa
balsamisiirappia

Marinoitu punasipuli:
1 iso punasipuli
3rkl oliiviöljyä
1,5rkl punaviinietikkaa
1tl suolaa
2tl sokeria

annan salaatti

Sekoita uunivuoassa kastike öljystä, siirapista, balsamiviinietikasta ja mausteista. Viipaloi persimonit (ei tarvitse kuoria) ja kääntele niihin kastike. Paahda 200 -asteisessa uunissa 15-20 min.

Siivuta punasipuli mahdollisimman ohuiksi renkaiksi. Sekoita marinadin ainekset yhteen, valuta punasipulien päälle, ja anna marinoitua huoneenlämmössä.

Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla. Huuhtele salaatti, levitä se vadille persimonsalaatin pohjaksi. Nostele päälle marinoidut punasipulit, murusta sinihomejuusto paloiksi ja levitä salaattipedille. Viimeistele salaatti paahdetuilla persimoneilla ja pinjansiemenillä, sekä balsamisiirapilla.

Vinkki: jos kaapeistasi ei löydy valmista piparkakkumaustetta, voit tehdä sen itse näin:

2tl kanelia
1tl kardemummaa
1tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
(1 tl pomeranssinkuorta)

//Anna