arki

Luukku 7: Glögit viivalla

julkaissut Suvi1 kommentti artikkeliin Luukku 7: Glögit viivalla

”Glögin periaate on ikivanha. 1600-luvulla ruotsalaiset nauttivat juomaa, joka muistutti glögiä. Glödgad eli hehkutettu viini virvoitti vikkelästi kylmästä kalisevan ratsastajan tai reessä palelleen matkamiehen, kun he saapuivat peninkulman pituisilta matkoiltaan perille koleaan kivilinnaan. Aluksi glögiä nauttivat vain varakkaimmat. Vähitellen glögi on tullut tutuksi kaikelle kansalle, myös meille talvesta nauttiville suomalaisille.”

Näin kuvaillaan glögin historiaa Valion purkin kyljessä. Koska glögi kuuluu erottamattomasti ainakin minun jouluuni, oli enemmän kuin paikallaan toteuttaa äärimmäisen vakavahenkinen ja objektiivinen glögivertailu (osallistujat: yksi nainen ja viisi glögitölkkiä), jonka tulokset paljastan teille tämän tekstin päätteeksi. Sitä ennen esittelen teille kuitenkin ensiksi satunnaisessa järjestyksessä testiin osallistuneet tuotteet. Koska yksi tärkeimmistä kriteereistä glögin valinnassa on helppous, valikoituivat testiin ne glögit, joita oli saatavilla lähikaupan hyllyltä.

glögikuva1.3

Marli Perinteinen glögi

  • hinta: 1,29 e/l
  • pakkaus: kaipaa jo vaihtelua
  • tuoksu: mausteinen
  • maku: perinteinen, tavallinen, tuttu, mehumainen (meillä eniten juotu glögi, eli alkaa ehkä vähän jo tökkiä)

Rainbow Glögijuoma

  • hinta: 0,89 e /l
  • pakkaus: tylsä
  • tuoksu: testin mausteisin, neilikkainen
  • maku: liian mustaherukkainen, ei jatkoon

Valio sokeroimaton glögi (uusi suosikki!)

  • hinta: 1,75 e/l
  • pakkaus: yksinkertainen, kaunis
  • tuoksu: mausteinen
  • maku: ei niin imelä kuin Marli, mausteinen, täyteläinen

Valio vaalea glögi

  • hinta: 1,75 e/l
  • pakkaus: yksinkertainen, kaunis
  • tuoksu: kanelinen
  • maku: testin makein, kuin kuumaa omenamehua maustettuna kanelilla, mukavaa vaihtelua punaisille glögeille

Hans Välimäen vuosikertaglögi 2017

  • hinta: 6,95 e /l
  • pakkaus: kaunis, juhlava, Suomi 100 -henkinen, lahjaksi sopiva
  • tuoksu: viinimäinen (sisältää alkoholitonta punaviiniä)
  • maku: voimakas, mutta ei yhtä mausteinen kuin Marli, muut glögit tuntuvat vetisiltä tämän rinnalla, hedelmäinen

Näiden tiukkaakin tiukempien ja ammattimaisten analyysien sekä maisteluiden ja haisteluiden jälkeen glögitestin voittajaksi selvisi: Valion vaalea glögi! Saatoin kyllä olla hieman puolueellinen, koska vaaleasta glögistä tuli pari joulua sitten heti suosikkini siihen ensi kertaa tutustuttuani. Suosittelen kokeilemaan, jos perinteiset glögit ovat alkaneet kyllästyttää. Testin yllättäjä oli Valion sokeroimaton glögi, joka tulee hyvänä kakkosena vaaleamman versionsa perässä. Kolmanneksi sijoittuneen Hans Välimäen kauniin glögipullon voisin hyvinkin antaa lahjaksi. Marlissa ei ole mitään vikaa, mutta sitä on tässä taloudessa juotu vuosien varrella jo niin monta litraa, että lienee jo aikakin vaihtaa suosikkia. Testin jumboon, Rainbowiin, turvaudun vain äärimmäisissä hätätapauksissa (lue: jos kaikki muu on loppu).

Tervetuloa glögille (sitä on nyt jääkaappi täynnä)!

Joulukalenterin luukuista avautuu ideoita ja inspiraatiota joulun odotukseen. Kaikki joulukalenterin postaukset löydät tunnisteella #meidänjoulu.

arki

Luukku 6: Runojoulukalenteri

julkaissut HeiniJätä kommentti artikkeliin Luukku 6: Runojoulukalenteri

Olen pienestä tytöstä asti lukenut runoja. Niissä minua yhä vain edelleen viehättää sama juttu kuin lapsena: miten muutamaan säkeeseen voikin vangita niin paljon? Välillä on kuin koko tämän hetkinen maailmani olisi kuvattu parilla, huolella valitulla sanalla. Toisinaan taas runot maalaavat esiin maailmaa, jota en muutoin olisi huomannutkaan.

Tämän joulukuun alun yksi parhaimmista jutuista on ollut Elina Salmisen joulukalenteri, jonka hän on tehnyt podcastin muotoon. Joka päivä Elina lukee kirjoittamansa runon ja kertoo ajatuksia runonsa taustalta. Paitsi että olen aina pitänyt Elinan runoista ja lukenut hänen kirjoittamia runokirjoja uudestaan ja uudestaan, on niin mielenkiintoista kuulla tilanteista ja ajatuksista, joista runot ovat syntyneet.

Luukut voi halutessaan kuunnella vaikka kaikki yhteen menoon. Itse nautiskelen luukuista yksi kerrallaan aamuhämärässä, kynttilän valossa, kahvikuppi kourassa. Ellen sitten napsauta podcastia päälle jo torkutusten välissä…

Lempeää itsenäisyyspäivää luukun 6 sanoin!

*****

Tämä on minun maani

tämä minun harmaa taivaani

nämä ovat minun metsiäni

ja tässä on minun mereni

 

ja minun onneni lepää siinä

että näiden kehysten läpi

olen saanut katsella maailmaa

ja opetella tuntemaan

mitä kaikkea tarkoittaakaan vapaus

Elina Salminen

IMG_20170106_125752_823

Joulukalenterin luukuista avautuu ideoita ja inspiraatiota joulun odotukseen. Kaikki joulukalenterin postaukset löydät tunnisteella #meidänjoulu. 

vapaalla

Luukku 5: Joulun alla tapahtuu

julkaissut AnnaJätä kommentti artikkeliin Luukku 5: Joulun alla tapahtuu

Etkö tänäkään vuonna saanut villasukkia valmiiksi joulupukin konttiin, vaikka kuinka aioit? Kohoaako stressitasosi pelkästään siitä, kun ajattelet mitä kaikkea jouluksi pitäisi leipoa? Mietitkö mitä antaa lahjaksi sille, jolla on jo kaikkea? Ei hätää, vastaus ongelmaasi ovat joulumyyjäiset! Paitsi laadukkaita, erikoisia ja herkullisia löytöjä, on tapahtumissa luvassa taattua joulutunnelmaa ja korvatunturimaista vilskettä.

Ennen aattoa ehtii vielä näihin:

Harmoninen Joulu 8.-10.12.

Suomen Käsityön Museon Joulutori 9.-10.12.

Hippoksen joulumarkkinat 9.12.

Jouluinen Taidebasaari 9.-10.12.

Jyväskylän Designtorin Joulu 17.12.

Joulukalenterin luukuista avautuu ideoita ja inspiraatiota joulun odotukseen. Kaikki joulukalenterin postaukset löydät tunnisteella #meidänjoulu.

 

vapaalla

Luukku 4: Kauneimmat joululaulut

julkaissut SuviJätä kommentti artikkeliin Luukku 4: Kauneimmat joululaulut

Ensikosketukseni Kauneimpiin joululauluihin sain lukioikäisenä, kun puhallinorkesterillamme oli parin tunnin säestysurakka paikallisen kirkon joululaulutilaisuudessa. Jyväskylään muutettuani Kauneimmat joululaulut on muodostunut jokavuotiseksi perinteeksi ja viimeisten kahdeksan vuoden ajan olen istunut jonkin kirkon penkissä lauluvihko kädessäni joka vuosi yhtä lukuunottamatta.

En tiedä, mikä yhteisessä lauluhetkessä eniten viehättää. Sekö, että jokainen osallistuu äänellään, ja vaikka se oma ääni yksinään olisikin lähempänä variksen raakkumista kuin kellojen tiukkumista, yhteen kietoutuessaan kaikki äänet muodostavat kuitenkin kauniin kuoron. Vai se, että saa hetkeksi jättää joulunaluskiireet, istahtaa kirkon penkkiin ja antaa joulun sanoman vallata mielensä.

Jyväskylässä Kauneimpia joululauluja lauletaan tänäkin jouluna kymmenissä eri tilaisuuksissa. Sopisiko sulle parhaiten kauneimmat joululaulut:

tunnelmallisessa riihikirkossa

groovaten

kylätalolla (vielä ehdit!)

englanniksi

opiskelijaporukalla vai

kuvankauniissa puukirkossa?

Kerää koko sarja tai valitse mieluisesi. Samalla voit olla mukana tukemassa kehitysmaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parissa tehtävää työtä.

Joulukalenterin luukuista avautuu ideoita ja inspiraatiota joulun odotukseen. Kaikki joulukalenterin postaukset löydät tunnisteella #meidänjoulu. 

 

arki

Luukku 3: Adventti

julkaissut AnnaJätä kommentti artikkeliin Luukku 3: Adventti

Aamulla töihin lähtiessä on pimeää, ja illalla kotiin palatessa vielä pimeämpää. Juuri tähän synkimpään aikaan vuodesta sytytän ensimmäisen kynttilän merkiksi siitä, että uskon valon voittavan. Merkiksi siitä, että toivoa on. Merkiksi siitä, että tiedän jotain parempaa olevan tulossa. Ja joka viikko valoa on vähän enemmän. Lupausten lapsi on syntynyt, ihan pian saamme juhlia häntä.

”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.”

adventti

Joulukalenterin luukuista avautuu ideoita ja inspiraatiota joulun odotukseen. Kaikki joulukalenterin postaukset löydät tunnisteella #meidänjoulu.

arki

Luukku 2: Tuunatut joulutortut

julkaissut Heini1 kommentti artikkeliin Luukku 2: Tuunatut joulutortut

Lapsena rakastin joulutorttuja. Tai ehkä pikemminkin rakastin sitä paistettua voitaikinaa. Sillä mitä vähemmän tortussa oli luumuhilloa, sen parempi se mielestäni oli!

Aikuisiällä paistettu voitaikina ei enää ole pidellyt jouluherkkujen ykkössijaa – etenkään kun se luumuhillo ei vieläkään ole ihan lempparia. Mutta tiedättekö mitä, tuunattu joulutorttu saattaa tuoda asiaan muutoksen! Nimittäin tämän vuoden ensimmäisen ja mitä todennäköisimmin parhaimman joulutortun söin jo hyvissä ajoin lokakuun puolella. Kyllä kannatti taas kutsua itsensä kyläilemään!

blogi joulutortut

Ja nyt paljastankin teille ystäväni herkullisen joulutortun salaisuuden: vaniljarahka ja omena-kanelihillo. Valmista siis joulutorttu tavalliseen tapaasi, mutta lusikoi ensin voitaikinan päälle reilusti vaniljarahkaa ja sitten vielä herkullista hilloa. Hilloksi käy siis mikä tahansa paistonkestävä hillo, valikoimaa näyttäisi kaupan hyllyillä piisaavan! Uskaltaisin luvata, että hyvältä maistuu!

Joulukalenterin luukuista avautuu ideoita ja inspiraatiota joulun odotukseen. Kaikki joulukalenterin postaukset löydät tunnisteella #meidänjoulu.

vapaalla

Luukku 1: Joulu(u)n sävelin

julkaissut SuviJätä kommentti artikkeliin Luukku 1: Joulu(u)n sävelin

Joulu saapuu varmimmin tuttujen sävelten siivittämänä. On aika lisätä taas Jouluradio kirjanmerkkeihin, kaivaa esiin Spotifyyn vuosien varrella kootut joulusoittolistat ja varmasti joku vielä kaivelee hyllystään ne vanhat tutut joulukasetitkin.

Tänä vuonna, kuten monena aiempanakin vuonna, olin päättänyt, että joululaulujen kuuntelun saa aloittaa vasta joulukuun ensimmäisenä päivänä. Taisin pyörtää päätökseni hetkeksi marraskuun puolivälin tienoilla, mutta sen jälkeen olen hillinnyt itseni ja säästellyt kanssa-asujaani jouluyliannostukselta. Tähän asti. 

Vaikka Spotify onkin loistava keksintö, ei se silti vedä vertoja livenä nautitulle joulumusiikille. Yksi tärkeimmistä jouluperinteistäni onkin käydä ainakin yhdessä joulukonsertissa. Onneksi Jyväskylässä ja lähialueilla tarjonta on runsas! Siksi ajattelinkin vinkata teille muutaman konsertin, joita ei kannata missata. Moni konsertti on jo myyty loppuun, mutta löysin vielä muutaman taatusti laadukkaan konsertin, joihin on vielä lippuja jäljellä. 

Eva & Manu Christmas Tour 2017

Club For Five – Jouluna 2017

Erja Lyytinen & Friends: Blue Christmas

Iltan joulukonsertti Kuokkalan kirkossa (vapaa pääsy!)

Musica-kuoron joulukonsertti Taulumäen kirkossa tai kaupunginkirkossa

Joulukalenterin luukuista avautuu ideoita ja inspiraatiota joulun odotukseen. Kaikki joulukalenterin postaukset löydät tunnisteella #meidänjoulu. 

suhteet

Vuorenrinteellä

julkaissut HeiniJätä kommentti artikkeliin Vuorenrinteellä

Olen tässä tovin kiivennyt tähänastisen elämäni kipeimmältä tuntuvan vuoren rinnettä. Reitti on ollut liukas, kivinen ja aivan liian jyrkkä. On satanut vettä, räntää ja lunta. Pimeyttä on piisannut. Minä olen ollut kylmissäni, uupunut, epätoivoinen ja välillä niin hirvittävän yksin.

Vuoren huipulta on kuulunut tsemppihuutoja. Joku päivä vielä ymmärrät, että tuolla kaikella on tarkoituksensa! Kestä hetki, pian se on ohi! Kaikki tapahtuu kuitenkin oikeassa aikataulussa! Täällä huipulla näet, että kapuaminen kannatti!

Kannustushuudot eivät ole lohduttaneet eivätkä auttaneet, kun matka on tuntunut ylivoimaiselta ja huippu on ollut sankan sumun peitossa. Eivät, vaikka välillä olen muistanut huutojen vilpittömyyden. Olenhan itsekin – kipeää myöntää – ollut joskus huutelemassa ikkunani raosta niitä samoja sanoja.

Sen sijaan minua ovat lohduttaneet ne, jotka ovat jättäneet lämpimät mökkinsä ja laskeutuneet huipulta luokseni.

Se, joka saapui trangia kainalossa, keitti kahvit ja työnsi eteeni ruisleivän.

Se, joka ei yhtään ymmärtänyt miksi tämä vuori ottaa minua niin koville, mutta silti sanaakaan sanomatta otti painavan rinkkani ja raahasi minua perässään tovin.

Se, joka sanoi että tänään ei tarvitsekaan jaksaa enää yhtään pidemmälle, pystytti teltan ja peitteli unille.

Se, joka istahti märälle mättäälle tuuleen ja viimaan ihan liki ja vain itki minun kipujani.

Ja se, joka ei laskeutunut luokseni huipulta, vaan joka kesken oman raskaan taivalluksensa tarttui kiinni kädestäni omalla, kylmästä kurtistuneella kädellään ja katsoi minua silmät myötätuntoa täynnä. Silloin itkin minä.

He ovat tehneet puolestani enemmän kuin olisin voinut pyytää. Enemmän kuin koskaan olisin kehdannut pyytää. Enemmän kuin koskaan olisin halunnut pyytää – saati vastaanottaa. Heidän läsnäolonsa on julistanut: sinä et ole yksin. Heidän tekonsa ovat kertoneet: sinua ei ole unohdettu.

Ja jos koskaan tämän vuoren huiputan ja pääsen vaihtamaan nämä märät vaatteeni kuivaan merinovillakerrastoon ja nämä iänikuiset pähkinäni tuoreeseen pullaan ja tämän hyytävän viiman takkatulen loimuun, toivon, etten unohda nostaa kenkiäni ja coretexejäni valmiiksi oven pieleen. Sillä jos yhtenä päivänä kuulen, että joku on väsymässä vuorensa rinteelle, haluaisin joutua hänen luokseen. Enkä miettisi niinkään oikeita sanoja. Miettisin vain, että onhan sydämeni täynnä rakkautta ja ymmärrystä. Ja sitten toivon, että juoksisin vastaan.

blogi marraskuu

suhteet

Asuntonäytössä

julkaissut AnnaJätä kommentti artikkeliin Asuntonäytössä

Pala nousee kurkkuun jo ulko-ovella. Terassilla palaa kynttilä, sinä otat meidät vastaan hymyillen ja minä taistelen kyyneliä vastaan ensi hetkistä saakka. Jokaisen askeleeni alla kuulen särkyneiden unelmien ritinän, kuin lasinsiruja kengänpohjissa.

Noissa portaissa poikani kaatui ja löi hampaansa ylähuulesta läpi. Tuossa nurkassa oli piano, jolla tyttäreni harjoitteli asteikkojaan ja menuettejaan. Tuon keittiönpöydän ääressä hurmasin sinut keittotaidoillani ilta toisensa jälkeen. Tuosta ikkunasta avautuvaan maisemaan kiinnitin katseeni, kun sanoit ettet rakasta minua enää.

Voin vain kuvitella mielessäsi risteilevät ajatukset. Kun kaikki ei mennyt kuten piti, kun loppuelämäksi rakennettu koti kuuluukin kohta jollekin toiselle. Haikeus tekee ilman raskaaksi hengittää, luopumisen tuska piileksii jokaisen kulman takana. Sinä hymyilet ja sanot olevasi onnellinen. Minä pyyhin salaa silmäkulmaani. Tekisi mieli pyytää sinulta anteeksi, vaikka en edes tiedä mitä. Ja sitten yhtäkkiä, tässä epätodellisen tuntuisessa hetkessä, jossa mennyt ja nykyinen kohtaavat kipeän kauniilla tavalla, sinä sanot jotain, mitä en vieläkään ole unohtanut.

Uskon, että olemme onnellisimmillamme, kun annamme elämälle luvan muovata meidät siksi ihmiseksi, joksi meidät on tarkoitettu. Seisot siinä, särkyneen unelmasi kynnyksellä, ja tiedät mistä puhut. Täytyy luopua, jotta jotain uutta voi tulla tilalle. Täytyy mennä rikki, jotta voi tulla ehjäksi. Täytyy lähteä, jotta voi joskus palata.

En tiedä miksi juuri sinun tarinasi tuona talvisena tiistaina särki sydämeni, mutta sanasi sysäsivät jotain liikkeelle. Muistan kohtaamisemme haikeudella, mutta ennen kaikkea kiitollisuudella. Jos tämä maailma jotain tarvitsee, niin ihmisiä, jotka uskaltavat paljastaa kipunsa ja haavansa. Vain epätäydellinen voi olla todellinen. Eikä heikkoudessa piilevää voimaa voita mikään.

vapaalla

Matkalla

julkaissut MinnaJätä kommentti artikkeliin Matkalla

Lentoa ostaessa mielessä pyörivät isot kysymykset ja jokaista klikkausta edeltää tietoinen ratkaisu kieltäytyä pelkäämästä nykymaailman uhkia. Matkan lähestyessä pää täyttyy kauhukuvista, mitä kaikkea yksin matkaavalle voikaan tapahtua. Viittä vaille ennen reissua päivät ovat täynnä muistettavia asioita ja kalenteri tulvii tehtävälistoja.

Vaikeinta matkalle lähtemisessä on sittenkin pakkaaminen. Edellisten reissujen hiomista pakkauslistauksista huolimatta istun viimeisenä iltana lamaantuneena avoimen laukun vieressä. Mistä voi tietää, mitä mukaansa tarvitsee, kun ei tiedä mitä matka tuo tullessaan. Kello kulkee ja samalla mieleen vyöryy lisää muistettavaa. Kukat pitää kastella, jääkaapin vihanneslaatikko tarkastaa, roskat viedä… ja se laukku pakata.

Vaikka matkalle lähtö on takkuista ja viimeisen yön unet jäävät liian lyhyiksi, viimeistään kotioven sulkeutuessa lähtöangsti antaa tilaa matkafiilikselle. Lähteminen irrottaa normaalista ja tuo eteen uusia näkymiä. Siinä missä toisille matka on vain pakollinen siirtymä kohteeseen pääsemiseksi, siirryn matkamoodiin heti, kun auto käynnistyy ja nokka kääntyy kohti ensimmäistä risteystä.

Lopputuloksena on yleensä mukava ja onnistunut reissu. Kilometrien ja lentomailien kertyessä mittariin korvien väli rentoutuu, huolet painuvat taka-alalle ja hymy kipuaa hiljalleen kohti korvia. Kohteeseen saavuttaessa kroppa voi olla uupunut, mutta mieli on valmis kohtaamaan vieraan paikan haasteet matkalaukun metsästyksestä hotellin hakemiseen.

Toisin oli silloin, kun ystävien kanssa etsimme erästä venerantaa. Ohjeista vahvimmin mieleemme oli jäänyt juuri sen tien nimi, jolle ei saanut kääntyä. Pitkähkön hiekkatierallin jälkeen totesimme, että on syytä palata takaisin ja valita uusi suunta. Voitte arvata, mitkä autossa olivat tunnelmat, kun ratin takana istui neljästä matkaajasta juuri se, jonka mielestä optimaalisinta olisi päästä kohteeseen teleportin kautta valoa nopeammin.

Tuolloinkin olisin jaksanut ihastella loputtomiin matkan eteen tuomia maalaismaisemia. Ymmärsin kuitenkin pysyä hiljaa ja naamioida iloni kireiden leukaperien taa.

k4minnn

Parasta matkoilla ovat kohtaamiset. Sekin sivistynyt iäkäs herrasmies, jonka kanssa äskettäin päädyin saman pöydän ääreen junassa. Hänen notkea mielensä haastoi syksyn kiinnostavimpaan keskusteluhetkeen, joka ylevöitti uupunutta kotimatkaa niin, että melkein hyppäsin perässään pois puolimatkan asemalla, jotta ehtisin vaihtaa vielä muutaman sanan. Olisin päässyt tapaamaan asemalla odottavan rouvansakin, josta olin jo ehtinyt muodostaa herttaisen kuvan tarinoidensa perusteella.

En kuitenkaan noussut junasta. Tyhmyyksissäni en ymmärtänyt edes esittäytyä ja kysyä keskustelutoverini nimeä. Kun matka oli merkityksellinen, määränpäähän olisi ehtinyt myöhemminkin.

Näiden virkkeiden myötä saavun yhdelle väliasemalle ja astun uuteen junaan. Jatkossa löydät ajatuksiani osoitteesta minna2k.com. Kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle juttujani täällä lukeneelle ja kommentoineelle! Toivottavasti seuraatte myös uuteen osoitteeseen.

Kaleidoskoopin naisille toivotan innostavaa ja antoisaa matkaa eteenpäin. On ollut inspiroivaa opetella jälleen sanoittamaan pään sisällä viliseviä ajatuksia niin, että muutkin saisivat niistä kiinni. Kiitos matkaseurasta!